Suomen paikallishallinto etenee maakuntien myötä kohti 18 suurkuntaa. Sosiaali- ja terveydenhuoltouudistus vie kunnilta rahat ja tehtävät. Suurin osa kunnista ei löydä itsenäisen elämisen edellytyksiä.

Maakuntiin siirtyy sosiaali- ja terveyspalvelujen mukana arviolta kolme neljäsosaa kuntien valtionrahoituksesta. Kuntien rahoista tulevat sen jälkeen taistelemaan lähinnä opettajat yhdessä liikunta- ja kulttuuripalvelujen kanssa.

Opettajat tuskin haluavat jäädä taistelemaan kuihtuvasta rahoituksesta kuntapäättäjien kanssa, kun säästökohteeksi ei enää koulujen ohella muuta löydetä. Opettajat pyrkivät todennäkööisesti siirtymään maakuntahallintoon suuremman budjetin ja pelitilan toivossa.

Ilman opettajia kuntapäättäjille ei jää yhtään tehtävää, jolla he voisivat perustella yli 300 kunnan ja laajan kuntahallinnon olemassaoloa.

Sote-uudistus ei ole ainoa tekijä, joka tappaa suurimman osan nykyisistä kunnista. Kuntien oma veronkantokyky romahtaa muuttoliikkeen ja väestön ikääntymisen seurauksena. Jo tällä hetkellä noin sata kuntaa saa enemmän valtionosuuksia kuin pystyy itse keräämään verotuloja.

Käytännössä omillaan tulevat toimeen vain suurimmat kaupungit Helsinki, Turku ja Tampere sekä niiden kehyskunnat.

Kun maakunnille siirtyy suurin osa kuntien tehtävistä kuten perusterveydenhuolto, sairaankuljetus, hammashuolto, kouluterveydenhuolto, sosiaalityö, koti- ja asumispalvelut, päivähoito ja omaishoidon tuki, niiden elinmahdollisuudet näyttävät heikoilta.

Huoltosuhde eli lasten- ja vanhusten osuus väestöstä suhteessa työikäisiin tulee heikkenemään ikääntymisen seurauksena. Kaksi kolmasosaa kunnista lähestyy kriittistä sadan lukemaa, joka tarkoittaa, että jokaista työssäkäyvää kohti on vähintään yksi elätettävä. Pohjois-Suomessa on kuntia, joissa enemmistö väestöstä on muita kuin palkansaajia.

Kaupungeissa huoltosuhde pysyy ennusteiden mukaan huomattavasti maaseutua parempana, mutta se ei anna todellista kuvaa taloudellisesta rasituksesta, joka kuntia odottaa, kun maksajat vähenevät ja edunsaajien määrä kasvaa.

Vanhuuseläkkeelle on siirtynyt kymmenen viime vuoden aikana 300 000 suomalaista. Vanhuuseläkettä saa yhteensä noin puoli miljoonaa henkilöä, työkyvyttömyyseläkkeellä on 160 000, työttömiä työnhakijoita on yli 300 000 ja julkisilla aloilla työskentelee puoli miljoonaa suomalaista.

Kun numeroita laskee yhteen, niin lopputuloksena nähdään, että yksityiset yritykset työllistävät likimain saman verran veronmaksajia kuin julkisella puolella on palkanansaitsijoita ja yhteiskunnassa muita edunsaajia yhteensä. Järjestelmän maksajien määrä ei kasva, mutta edunsaajia tulee lisää.

Maakunta- ja kuntahallintoa ei talouskasvulla enää pystytä rahoittamaan. Velkarahoituksella ei ole mielekästä ylläpitää hallintoa, joten ainoa vaihtoehto on nykyisen kuntarakenteen romuttaminen.

Keskusta tuskin on ajanut maakuntahallintomallia tietämättä, mihin se lopulta johtaa. Keskusta haluaa ottaa maakunnat komentoonsa säilyttääkseen asemansa, kun suurin osa kunnista katoaa. Kehittyvien maakuntien Suomi muuttuu suurkuntien Suomeksi.

Lähteet: www.tilastokeskus.fi, www.kela.fi, www.timoaro.fi, www.elaketutka.fi