Pääministeri Juha Sipilän törmäilyt median miinakentällä ovat olleet surkuhupaisaa seurattavaa. On vaikea sanoa, kumpi haluaa hänestä enemmän eroon: media vai omat taustajoukot? Pätevät avustajat eivät antaisi pääministerin tehdä samoja virheitä toistamiseen. Seuraava miina odottaa omistajaohjauksessa.
Logiikka on karannut kauaksi Sipilän toimintaan kohdistuneista syytöksistä. Hän on toki varomattomuudellaan altistanut itsensä kritiikille, mutta uskon hänen haluavan vilpittömästi Suomen parasta. Miksi hän tuhoaisi oman ja perheensä elämän julkisuuden myllytyksessä hankkiakseen nimellistä etua joillekin lähipiiriinsä kuuluville yhtiöille?
Julkisuudessa on liikkunut paljon väärää, vääristeltyä ja valheellista tietoa. Tunne on järkeä vahvempi, joten tarvitaan tekoja, jotka vahvistavat mielikuvaa pääministerin riippumattomuudesta, eivät hänen itsepäisyydestään.
Horjumattomuus omistajaohjauksessa näyttäytyy nyt itsepäisyytenä. Samoja piirteitä on sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa sekä liikenneverkkoyhtiön perustamisaikeissa. Monet suuret uudistukset etenisivät parhaiten pienten askeleiden politiikalla, kokeilujen kautta kuten perustulo. Joki on ylitettävä kivi kerrallaan, sanoo kiinalainen sananlasku.
Valtionyhtiöiden omistajaohjaus on poliitikoille syvä joki ilman kiviä. Siksi siitä kannattaisi pysyä kaukana. Strategiset enemmistöomistukset vaativat erilaista ohjausta kuin muut yhtiöt. Solidiumin perustamisella pyrittiin siirtämään finanssiomaisuudeksi määritelty yhtiöomistus etäämmälle politiikasta, mutta siinäkin on epäonnistuttu. Solidiumin hallituksessa istuu pääministerin edustajana valtiosihteeri Paula Lehtomäki.
Solidium on outo yhtiö. Se tekee muutaman osakekaupan vuodessa, mutta tarvitsee siihen valtavan kalliin kymmenhenkisen asiantuntijaorganisaation. Siitä huolimatta Solidiumin omistusten tuotto on jäänyt joka vuosi jälkeen Helsingin pörssin yleisindeksistä. Toisin sanoen, jos varallisuus olisi Solidiumin sijasta sijoitettu indeksirahastoon, valtio ja veronmaksajat olisivat tienanneet paremmin.
Solidium omistaa pörssiyhtiöitä, joilla ei ole valtiolle strategista merkitystä. Sen osakesalkun arvo on noin kahdeksan miljardia euroa. Valtion eläkerahaston VER:n sijoitusten arvo on vajaat 20 miljardia eroa, jolla katetaan vain viidesosa tulevista eläketarpeista. VER ilmoittaa itse, että sen tärkein tehtävä on tasata valtion eläkemenojen kustannushuippua, joka lähestyy 2020-luvun lopulla.
Ja nyt se sijoitusneuvo. Jos pääministeri haluaisi vapauttaa itsensä suuresta osasta esteellisyysongelmia, hän purkisi Solidiumin ja siirtäisi sen omistaman finanssivarallisuuden Valtion eläkerahastoon tulevien eläkkeiden katteeksi.
Valtion budjetista maksetaan vuosittain noin 4,5 miljardia euroa valtion eläkemenoja. Solidiumin varallisuus vahvistaisi eläkerahastoa ja vähentäisi veronmaksajien tulevaa verorasitusta. Samalla politiikka irtautuisi sijoitustoiminnasta.