Tekoäly on hyvä renki, paha isäntä

Törmäsin entiseen Suomen Pankin kollegaani Petteri Vuolastoon Snellmaninkadun ja Rauhankadun kulmassa. Emme olleet tavanneet pitkään aikaan ja juttelimme tovin. Kun avasin muutaman tunnin kuluttua Facebookin, se ehdotti Petteriä kaverikseni. Kätevää, mutta toisaalta pelottavaa.

En viestitellyt Petterin kanssa mitään ennen kohtaamistamme. Facebook havaitsi, että kaksi satunnaista eri suunnasta toisiaan lähestynyttä ihmistä pysähtyi samaan paikkaan useiksi minuuteiksi. Heidän täytyi suurella todennäköisyydellä tuntea toisensa.

On hienoa, että paikannus toimii ja sovellus muistuttaa kavereista. Entä, jos olisin kohdannut ihmisen, jota haluaisin välttää? Tuskin ilahtuisin Facebookin ehdotuksesta.

Kaukovarjostin vai
rauhanpalvelija?

Helsingin Sanomissa oli kaksi mielenkiitoista artikkelia, jotka käsittelivät paikannusta ja tekoälyä. Olli Jalonen kirjoitti seurantakapitalismista, joka muistuttaa hyvin pitkälle George Orwellin romaanin 1984 totalitarismia, jossa ihmisiä seurattiin kaukovarjostimen avulla ja heitä aivopestiin jatkuvalla propagandalla.

Professori Timo Honkela halusi samassa lehdessä parantaa demokratiaa ja ehkäistä konflikteja tekoälyn avulla. Kone voisi auttaa päättäjiä välttämään inhimillisiä väärinymmärryksiä suodattamalla liiat tunteet pois päätöksenteosta. Itse pohdin joku aika sitten, voisiko tekoäly korvata eduskunnan.

Liikenteessä ja terveydenhuollossa tekoäly lisää turvallisuutta, markkinoinnissa se auttaa kohdentamaan viestit niille, joille siitä voi olla hyötyä. Pelottavaksi tekoälyn tekee se, että emme tiedä, mitä meistä tiedetään, ja kuinka tietoa käytetään. Kaukovarjostin on jo melkein täällä.

Automatisoidaan
hallinto

Ehkä eduskuntaa tarvitaan itsevaltiaiden pyrkimysten estämiseen, eikä sitä kannata korvata tekoälyllä. Sen sijaan hallintokoneiston voisi automatisoida. Maailman huippujohtajien korkeanpaikan leirillä Davosissa tuotiin esiin, kuinka tekoäly voisi tehostaa rutiininomaista hallintoa ja päätöksentekoa.

Japanilaisella eläkevakuutusyhtiöllä Fokoku Mutual Lifella oli 34 eläkevakuutusasiantuntijaa, jotka laskivat eläkepäätöksiä. Ei ole enää. Heidät korvattiin tekoälyllä, joka tekee saman työn halvemmalla ja tarkemmin.

Miettikääpä, mitä tekoäly voisi saada aikaan Kelassa, jolla on 6 000 työntekijää ja hallinto- ja toimintakulut 400 miljoonaa euroa vuodessa.

Mainokset