Kun tiedosta tuli työtä arvokkaampaa

Uudenkarhean John Deere -traktorin omistajat ovat ihmeissään. He eivät enää pysty korjaamaan koneitaan, jos ne pysähtyvät pellolle kesken sadonkorjuun. Digitalisaatio on tuonut traktoreihin ohjelmistot, joita voi päivittää vain silloin, kun John Deere haluaa. Joidenkin viljelijöiden mielestä heistä on tehty traktoritehtaan orjia.

Ennen marssittiin työolojen puolesta. Työ oli arvossaan teollistumisen ja palveluyhteiskunnan kehittyessä. Nyt tieto on ohittamassa työn arvokkaimpana raaka-aineena ja tuotannontekijänä.

John Deere ei ole ainoa yritys, joka pyrkii monopolisoimaan asiakkaan tuottaman tiedon ja tekemään asiakassuhteesta kahleen, jota on vaikea katkaista. Lähtökohtaisesti kaikki yritykset keräävät asiakkaistaan tietoa omaksi hyödykseen. Oletpa Teslan omistaja tai OP:n asiakas, voit olla varma, että yritys tietää käyttäytymisestäsi enemmän kuin arvaatkaan.

Amazon, Google, Apple, Facebook ja muut globaalit jättiläiset tekevät tiedolla rahaa, mutta yksittäisen palvelunkäyttäjän on mahdoton tietää, mitä tietoa meistä kerätään ja mihin sitä käytetään. Pitäisikö kuluttajan marssia omia tietojaan – MyDataa – koskevien oikeuksiensa puolesta kuten työväenliike omien oikeuksiensa puolesta 1900-luvun alkupuolella?

Euroopassa siihen ei välttämättä ole tarvetta, koska ensi vuonna tulee voimaan uusi tietosuoja-asetus GDPR. Tulossa on henkilötietojen käsittelyä koskeva mullistus, josta puhutaan yllättävän vähän. Yritysten on suojattava asiakastietonsa entistä paremmin. Sen lisäksi kuluttaja voi halutessaan vaatia itseään koskevien tietojen siirtämistä  kilpailijalle. Tällä EU pyrkii torjumaan amerikkalaisten jättien ylivaltaa ja editää eurooppalaisia innovaatioita.

Asetuksen rikkomisesta määrättävä sakko voi olla enimmillään neljä prosenttia liikevaihdosta tai 20 miljoonaa euroa. Asetus koskee kaikkia, joilla on asiakasrekisteri. Monikaan yritys ei Suomessa ole tähän varautunut.

Tietosuoja-asetuksen jälkeen yritysten ei pitäisi olla yhtä helppoa tehdä asiakkaista tiedon orjia kuin nykyään. John Deeren tapauksessa asiakkaat ovat jo ryhtyneet katkomaan kahleitaan hankkimalla verkosta piraattiohjelmia, joilla voi murtaa John Deeren tekemät lukitukset. Näin päivitysten tekeminen onnistuu ilman tehtaan apua myös silloin, kun hätä on suurin.

MyData on asiakkaan omaisuutta, jonka jakaminen yritysten välillä tuo monenlaisia hyötyjä. Esimerkiksi terveydenhuollossa ja vähittäiskaupassa syntyy valtava määrä tietoa, joka on tällä hetkellä lukittu yksittäisten yritysten tai julkisten laitosten sisäisiin siiloihin. Terveyteen ja kulutustottumuksiin liittyvien asiakastietojen laaja hyödyntäminen voi ehkäistä sairauksia ja nopeuttaa niiden diagnosointia. Mitä enemmän ihminen tietää omasta kulutuskäyttäytymisestään, sitä älykkäämpiä valintoja hän mahdollisesti tekee. Se voi ohjata tuotantoa esimerkiksi ympäristöä säästävään suuntaan.

Jotta MyDatasta saadaan kaikki hyöty irti tiedolle pitää luoda alusta, jota kuka tahansa pääsee hyödyntämään, jos asiakas niin haluaa. Tietoturva ja yksityisyyden suoja ovat keskeisiä arvoja, joita ilman se ei onnistu.

Finanssimaailma kohtaa murroksen ensimmäisenä, kun uusi maksupalveludirektiivi PSD2 pakottaa ne avaamaan pääsyn maksujärjestelmiinsä siten, että asiakkaat voivat maksaa laskujaan ja käydä kauppaa minkä tahansa kolmannen osapuolen tarjoamalla palvelulla. Maksujärjestelmämonopolin purkautuminen on ollut keskeinen syy uusien finanssiteknologiayritysten eli fintechien syntyyn.

MyDatalle ja siitä jalostuville palveluille tarvitaan alusta, josta käytetään yleisesti nimeä ekosysteemi tai alustatalous. Se ei voi olla mikä tahansa verkosto, jossa kaikki palvelut ja sovellukset kytkeytyvät toisiinsa. Alustatalous pitäisi luoda yksiköistä, jotka voidaan tarvittaessa kytkeä ulos verkostosta esimerkiksi kyberiskun tai virushyökkäyksen johdosta.

Toinen uhka liittyy energiaan. Alustan pitäisi toimia sähköverkosta irrallaan, koska elintärkeitä palveluita pitää pystyä pitämään yllä myös sähkökatkojen aikana. Tietoturva ja sähkönjakelu ovat potentiaalisia terrori-iskun tai hybridisodan kohteita.

Nokia ja muut alustatalouden infrastruktuuria rakentavat yritykset kehittävät kiivaasti ratkaisuja, joilla päästään kohti nollaenergiatiedonsiirtoa. Energiantarpeen jatkuva kasvu on yksi digitalisaation haittavaikutuksista, jota ei ole vielä ratkaistu. Maailman konesalit kuluttavat enemmän sähköä kuin koko Iso-Britannia yhteensä. Sen päälle tulevat muut koneet ja laitteet kuten älypuhelimet ja läppärit.

Arkistoja piti ennen siivota, kun hyllytila loppui, mutta digitaaliselle turhuudelle ei ole rajoja löytynyt. Tieto on arvokasta, mutta joku tieto on vähemmän arvokasta kuin toinen.

 

Mainokset