Presidentillistä pölhöpopulismia

Kun voittaja on etukäteen selvillä, ei kilpailusta voi tulla korkeatasoista. Presidentinvaalin loppusuoralla päästiin todistamaan pölhöpopulismia parhaimmillaan, kun Paavo Väyrynen lupasi 50 000 euroa leipäjonoille ja Sauli Niinistö ehdotti tukea asuntojen hintojen laskusta kärsiville.

Väyrynen on oma lukunsa, mutta Niinistön olisi entisenä valtiovarainministerinä luullut jättävän populistiset heitot vähemmälle. Ajatus asunnon hinnan laskun korvaamisesta asunnon omistajalle voi kuulostaa äänestäjästä houkuttelevalta, mutta ei toimi käytännössä.

Ja itse asiassa koko ongelma on pitkälti poliitikkojen itsenä luoma.

  1. Suomalaisia on kautta vuosikymmenten kannustettu valtion tuella eli lainakorkojen verovähennysoikeudella asuntosijoittajiksi muiden vaihtoehtojen sijasta.
  2. Valtion tuki on johtanut siihen, että suomalaisten varallisuudesta yli 70 prosenttia on kiinni seinissä. Poliittisessa retoriikassa asuntosijoittamisen riskejä on aina vähätelty ja osakesijoittamisen riskejä korostettu. Nyt Suomessa on haja-asutusalueilla arviolta miljoona arvotonta asuntoa, ja vain harvat ovat vaurastuneet pörssissä.
  3. Nousukaudella 1980-luvun lopulla Harri Holkerin hallitus yritti valtiovarainministeri Erkki Liikasen kanssa poistaa korkojen vähennysoikeuden tai vähintään leikata sitä merkittävästi. Kokoomuksen ja SDP:n eduskuntaryhmät tyrmäsivät esityksen. Se oli yksi Suomen taloushistorian suurista virheistä, joka kiihdytti kiinteistömarkkinoiden ylikuumenemista. Virheestä maksettiin kova hinta 1990-luvun lamassa.
  4. Korot ovat laskeneet kymmenen vuotta nollan tuntumaan, mutta korkojen vähennysoikeutta ei vieläkään ole poistettu. Valtio on jatkanut asuntosäästämisen tukemista suhdanteista ja riskeistä välittämättä.
  5. Asuntovarallisuuteen sijoittaminen on jokaisen oma valinta ja riski. Hintojen laskun korvaaminen verovaroilla johtaisi moraalikatoon, jossa riskit siirtyisivät veronmaksajille samaan tapaan kuin pankkituessa. Samalla vaatimukset muiden varallisuusarvojen laskun korvaamisesta kiihtyisivät.
  6. Asumisen tuki on Suomessa mittavaa. Toissa vuonna asumistukia maksettiin 1,9 miljardia euroa. Se on enemmän kuin kiinteistövero tuottaa. Asumistukien määrä kasvoi 11 prosenttia ja kasvu jatkui viime vuonna. Asumistukia saaneissa kotitalouksissa asuu lähes 900 000 ihmistä, mikä on yli 15 % Suomen väestöstä.
  7. Yleistä asumistukea maksetaan enimmillään 80 prosenttia asumismenoista. Helsingissä pienituloinen saa täyden asumistuen 735 euron vuokralla, ja noin 65 000 kotitalouden vuokra maksetaan kokonaan tukien avulla.
  8. Yleistä asumistukea saaneiden ruokakuntien määrä on Helsingissä kaksinkertaistunut vuodesta 2008. Erityisen jyrkästi määrä on kasvanut vuoden 2014 jälkeen.
  9. Asumisen tukeminen korkojen vähennysoikeudella ja vuokratuella on kiihdyttänyt hintojen ja vuokrien nousua kasvukeskuksissa.
  10. Nykyisiä tukia pitäisi leikata ja suosia niiden avulla kohtuuhintaista asumista ydinkeskustojen ulkopuolella, missä hinnat ja vuokrat saattavat olla kymmeniä prosentteja huippualueita matalampia. Yhtään uutta tukea asuminen ei tarvitse.
Mainokset