Keskuspankit ovat vuosikausia kylväneet markkinoille rahaa matalien korkojen ja setelipainon avulla. Tyhjästä luodulla rahalla rakennettiin kupla, joka nyt puhkeaa.

Shanghain kasino käänsi pikavoitot tappioiksi, ja pysäytti vuosia kestäneen pörssinousun kaikkialla maailmassa. Moni ekonomisti on etsinyt markkinakäänteen syitä Kiinan jäähtyvästä taloudesta, vaikka varallisuuskuplan puhkeamisen on aiheuttanut keskuspankkien ennätysmäisen pitkään jatkunut löysä rahapolitiikka.

Korkojen alentaminen ja setelipainolla elvyttäminen eivät ole lisänneet odotetulla tavalla investointeja ja kulutuskysyntää, vaan suurin osa rahasta on mennyt pörssiin. Yhdysvaltain keskuspankki Federal Reserve etunenässä on onnistunut jo kolmena vuosikymmenenä peräkkäin luomaan uuden varallisuuskuplan.

Alan Greenspanin valtakaudella 1990-luvun lopulla Fed uskoi puheisiin uudesta taloudesta ja inflaation katoamisesta. Se johti löysään rahapolitiikkaan ja pörssikuplaan, joka puhkesi vuosituhannen alussa. Sen jälkeen korot vedettiin entistä alemmas ja kasvatettiin uusi kupla, joka päästi ilmat ensin Yhdysvaltain asuntomarkkinoilta.

Maailmanlaajuisen finanssikriisin ja Lehman Brothersin konkurssin jälkeen korot on isketty lattiaan ja markkinoille on kylvetty niin paljon ilmaista rahaa, että pankit eivät tiedä mihin sitä laittaisi, paitsi pörssiin. Investointien rahoitusta on jarrutettu uusilla vakavaraisuusvaatimuksilla, joka on lisännyt arvopaperimarkkinasijoitusten houkuttelevuutta. Suomessakin pankit ovat takoneet historiansa parhaita tuloksia historian pisimmän taantuman aikana.

Raha pakenee nyt pörssistä, mutta mihin se menee? Turvallisia kohteita on vähän, kun talouden pohja natisee kaikkialla ja kilpailevien devalvaatioiden kierre syvenee. Ja miten käy, jos inflaatio ei olekaan kadonnut, vaan lymyää piilossa halvan öljytynnyrin takana?

Maailman öljyriippuvuus on vähentynyt, mutta 1970-luvun alkua vastaava öljynhinnan nelinkertaistuminen parissa vuodessa heilauttaisi kuluttajahinnat nousuun. Inflaation paluu johtaisi rahapolitiikan kiristämiseen, joka yhdessä julkisen talouden säästöjen kanssa olisi myrkkyä talouskasvulle ja asuntomarkkinoille varsinkin Suomessa.

Keskuspankkien ja hallitusten halu ohjata taloutta edelleen keskitetysti on viemässä laivan jälleen karille. Eikö olisi parempi antaa markkinoille mahdollisuus, myös työmarkkinoille?

Paras tieto ja taito taloudesta on yrityksissä. Siirretään valtaa ja vapautta sinne. Annetaan työntekijöille mahdollisuus vaikuttaa, puretaan 50 vuotta vanhoja sääntöjä ja vastakkainasettelua. On aika tuoda koko talouselämä nykyaikaan, eikä jättää sitä start-uppien yksinoikeudeksi. Vapaus kasvattaa vastuuta ja luottamusta. Sitä tarvitaan enemmän kuin koskaan.