SDP:n veronhimo nousi pintaan

SDP on palaamassa verolinjauksissaan 1970-luvun ajatukseen, että valtio voisi pääomia ohjailemalla luoda työtä ja investointeja. Demokraattisen sosialismin usko keskusohjattuun talousjärjestelmään loppui, kun se tuotti lähinnä työttömyyttä ja hintojen nousua.

Helsingin Sanomat esitteli Lauri Finérin ja Joonas Rahkolan SDP:n veropolitiikan taustavaikuttajina. He haluavat uudistaa verotusta ja kiristää entisestään kansalaisten verotaakkaa, mutta ovat lukeneet huonosti historiansa.  

Finér toisti Twitter-keskustelussa SDP:n vanhan ja aikanaan hylätyn uskomuksen, jonka mukaan veroja kiristämällä valtio pystyisi palkkaamaan lisää työntekijöitä ja tekemään uusia investointeja. Vanha sosialistinen ajattelu näkyy vahvasti SDP:n uudessa vero-ohjelmassa, jossa erilaisia veronkiristyksiä luetellaan kasapäin.

Vero-ohjelman mukaan SDP poistaisi yrittäjävähennyksen ja kiristäisi listaamattomien yhtiöiden osinkoverotusta, perintöverotusta sekä sijoitusvakuutusten että rahastosijoitusten verotusta. Ulkomaille muuttavia odottaisi niin sanottu arvonnousuvero, jota myös maastamuuttoveroksi kutsutaan. Tarkoitus olisi hillitä veropakolaisuutta verottamalla myyntivoittoja, perintöjä ja lahjoja siltä osin, kun arvonnousu on syntynyt Suomessa.

Eläkerahastojen tuotot SDP laittaisi vähintään viiden prosentin verolle, mikä olisi pois eläkkeensaajilta. Samalla puolue olisi valmis ammattiliittojen ja muiden instituutiosijoittajien pääomatulojen verotuksen kiristämiseen.

SDP uskoo, että verotus ei vaikuttaisi olennaisesti investointeihin tai eläkerahastojen tuottoihin, mikä kuulosta toiveajattelulta. Lyhyelläkin matematiikalla on selvää, että viiden prosentin leikkaaminen rahaston tuotosta vähentää tuottoa viisi prosenttia.

SDP kiristäisi kasvukeskusten kiinteistöverotusta, koska kiinteistöjen verotusarvot eivät vastaa niiden käypiä arvoja. Kaupunkikeskustoissa asuvat palkansaajat, lapsiperheet ja eläkeläiset joutuisivat maksamaan entistä kovempaa veroa. SDP toteaa, että suhteutettuna kokonaistuotantoon kiinteistöverot olivat Suomessa vuonna 2015 noin 0,8 prosenttia eli puolet EU:n keskitasosta. Olisiko tavoitteena kaksinkertaistaa kiinteistöverotuotto EU-tasolle, sitä SDP ei suoraan uskalla kertoa.

Rahoitusalalle SDP haluaa 24 prosentin arvonlisäveron, koska varakkaimmat käyttävät palveluja eniten. SDP ei ilmeisesti ymmärrä, että uusi vero menisi suoraan kaikkiin palvelumaksuihin, mikä olisi pois eläkeläisten ja pienituloisten pussista.

SDP korostaa vero-ohjelmassaan, että verotus ei ota nykyisellään riittävästi huomioon veronmaksukykyä. Lauri Finér ja Joonas Rahkola eivät liene kuulleet veroprogressiosta, jonka perusteella niin sanotuilla hyvätuloisilla jää käteen alle puolet työnantajan maksamasta bruttopalkasta, kun kaikki veroluonteiset maksut otetaan huomioon.

Siitä huolimatta SDP haluaa verottaa varakkaita entistä kovempaa, mutta ei määrittele varakkuuden rajaa. Se on ymmärrettävää, koska oikeasti varakkaita Suomessa on niin vähän, että vaikka heidän veroprosenttinsa nostettaisiin sataan, sillä ei SDP:n veronhimoa tyydytettäisi.

Suosittelen, että Finér ja Rahkola tutustuvat puolueensa historiaan ja kuinka pääomien ohjailussa on aiemmin epäonnistuttu. Pääministeri Kalevi Sorsa teki jo 1970-luvun lopulla havainnon, että rahan ottaminen pois yksityisiltä yrityksiltä ja sen siirtäminen verotuksella valtion investointeihin ei tuota hyviä tuloksia. Sorsan mukaan markkinatalous hoitaa pääomien ohjailun tehokkaammin ja tuottaa enemmän työpaikkoja.

Jos aihe kiinnostaa, niin kannattaa tutustua väitöskirjaani Hillitty markkinatalous: Kokoomuksen ja SDP:n talouspoliittinen lähentyminen ja hallitusyhteistyö 1980-luvulla.

Mainokset