Yhteiseen Eurooppaan on pitkä matka

Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy yrittävät vakuuttaa muita euromaita yhteisen tulevaisuuden puolesta. Kreikan, Irlannin, Portugalin ja muiden euromaiden velkaongelmat ovat horjuttaneet uskoa yhteiseen rahaan. Perussuomalaisista yli puolet haluaa Helsingin Sanomien tutkimuksen mukaan markan takaisin, ilmeisesti seurauksista piittaamatta.

Matka eurovaluuttaan on ollut pitkä, ja kehitys kohti yhteistä taloutta on yhä kesken. Jos Eurooppa haluaa menestyä ja luoda työtä tuleville sukupolville, ainoa mahdollisuus on syventää yhteistyötä hajautumisen sijaan.

Vuonna 1950 EU:n isähahmona pidetty Ranskan ulkoministeri Robert Schuman teki esityksen Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamisesta. Keskeinen ajatus Schumanilla oli jo silloin Euroopan taloudellinen yhdentyminen:

The setting up of this powerful productive unit, open to all countries willing to take part and bound ultimately to provide all the member countries with the basic elements of industrial production on the same terms, will lay a true foundation for their economic unification.

Nyt 60 vuotta myöhemmin Merkel ja Sarkozy ovat samalla asialla. Verotusta ja muuta taloudellista lainsäädäntöä olisi pakko yhdenmukaistaa, jotta euroalueen valuviat korjaantuisivat ja siitä kehittyisi oikea valuutta-alue.

Aidosti eurooppalaisesti ajattelevia poliittikkoja on hyvin vähän, niin myös äänestäjiä. EU:n johtohahmot maksavat nyt kovaa hintaa siitä, että perussopimuksista ei ole pidetty kiinni, ja jäsenmaiden on annettu hoitaa talouttaan holtittomasti.

Mainokset