Stephen Elop oli juuri sitä, mitä eniten pelättiin: Microsoftin lähettämä käenpoika, joka pudottaa Nokian tuotekehityksen pesästä ja tekee tilaa isäntänsä  ohjelmistoille. Nokiasta on vaarassa tulla nyt Microsoftin alihankkija, joka valahtaa arvoketjun alapäähän muiden kuorivalmistajien joukkoon.

Puhdas yrityskauppa olisi ollut Nokian osakkeenomistajien kannalta parempi ratkaisu. Ehkä se toteutuu myöhemmin, mutta halvemmalla. Ainoa lohtu olisi, jos Nokia käyttäisi isoa kassaansa ja jakaisi omistajille kunnon osingot korvauksena nöyryytyksestä. Jaettavaa olisi jopa kolme euroa osakkeelta. Se lämmittäisi kauhun kangistamia osakkaita, jotka ovat vielä tähän asti jaksaneet uskoa parempaan.

Nokiasoftista on vaikea löytää Elopin peräänkuuluttamaa muutosta, joka tuottaisi nopeita tuloksia. Nokia on tehnyt Microsoft-yhteistyötä jo toista vuotta uittaessaan Office- ja muita yritysohjelmistoja nokialaisiin. Suuria läpimurtoja ne eivät ole tuottaneet.

Miksi yhteistyön tiivistäminen entisestään parantaisi tilannetta? Mobiililaitteiden liittäminen kiinteästi yritysjärjestelmiin on tulevaisuutta, mutta Nokialle jää luu käteen, kun Microsoft syö pihvin. Googlen johtaja Vic Gundotra osui varmasti oikeaan todetessaan, että ”kaksi kalkkuna ei kotkaa synnytä”.

Nokian romahdus ja itsenäisyyden menettäminen ovat kova isku koko Suomelle. Seuraavana on vuorossa syyllisten etsintä. Eikö Jorma Ollila nähnyt markkinatilanteen muutosta ajoissa? Miksi hän antoi ohjat laskutikkumiehenä tunnetulle Olli-Pekka Kallasvuolle? Sokeuttivatko ylimielisyys ja liian suuret optiot koko Nokian johdon? Miksi Anssi Vanjoki vähätteli kosketusnäyttöjen ja Androidin merkitystä? Kuka ajoi Microsoftin miehen Nokian johtoon?

Kysymyksiä on paljon, mutta vastaukset olisi pitänyt löytää jo vuosia sitten.