Euroopan keskuspankki näytti kyntensä ja nosti korkoja ensimmäisenä isoista keskuspankeista. Koronnosto merkitsee vähittäistä paluuta kriisiajan rahapolitiikasta kohti normaalia taloudenpitoa. Seuraavaa koronnostoa saataneen silti odottaa ainakin pari kuukautta.

Euroalueen reunamaiden kuten Portugalin talousongelmat tai Japanin katastorofin vaikutukset maailmantalouteen eivät EKP:n inflaatiohaukkoja hätkähdyttäneet. Ohjauskorot nousivat kautta linjan 0,25 prosenttiyksikköä historiallisen matalalta yhden prosentin tasolta.

EKP:n pääjohtaja Jean-Claude Trichet lupasi avauspuheenvuorossaan, että EKP:n neuvosto ”seuraa erittäin tarkasti – monitor very closely” hintapaineiden kehitystä. Sen ennakoidaan merkitsevän seuraavan koronnoston siirtymistä kesäkuulle. Jos Trichet olisi puhunut ”suuren valppauden – strong vigilance” jatkumisesta, korot olisivat voineet nousta jo toukokuussa.

Kreikassa, Irlannissa ja Portugalissa ei varmasti käsiä taputeta, kun korot nousevat, koska se puree jo muutenkin ahdingossa oleviin kotitalouksiin. Suomessa pienellä koronnostolla ei juuri ole merkitystä, koska talous kasvaa jo melko vahvasti ja ohjauskorkojen nousu on hinnoiteltu markkinakorkoihin etukäteen.

Jos inflaatio-odotukset alkavat ensimmäisestä koronnostosta huolimatta kiihtyä, korot nousevat perässä. Useamman koronnoston sarja alkaisi tuntua erityisesti asiuntovelallisten kukkarossa ja sitä kautta kulutuksessa. Silloin riskit nousuun kääntyneen talouskasvun katkeamisesta saattaisivat toteutua. Mutta inflaatiohaukkojen tähtäimessä on nyt puhtaasti inflaatio ja sen pitäminen parin vuoden tähtäimellä keskimäärin hiukan alle kahdessa prosentissa.