EKP:n herrat Helsingissä

Euroopan keskuspankin neuvosto kokoontuu torstaina Helsinkiin. Kuukausi sitten EKP päätti nostaa ohjauskorkoja, mutta seuraavaa nostoa odotetaan vasta kesä- tai heinäkuussa. Inflaatiopaineiden ohella euron nousu 1,5 dollarin kipurajalle aiheuttaa EKP:n herroille päänvaivaa.

Euromaiden ryhmän puheenjohtaja ja vahva eurovaikuttaja Jean-Claude Juncker yritti Tallinnassa maanantaina vähätellä euron vahvistumisen aiheuttamia ongelmia ja puhui dollarin heikkoudesta. Yhdysvallat on antanut dollarin heikentyä, koska se auttaa maan vientiä ja hillitsee inflaation kautta suhteellista velkaantumista.

Yhdysvaltain kekuspankin Fedin virallisen linjan mukaan se noudattaa vahvan dollarin politiikkaa, mutta käytännössä rahapolitiikan reipas keventäminen on johtanut juuri päinvastaiseen tulokseen. Heikko dollari on nyt amerikkalaisten etu ja Euroopan taakka. Heikon dollarin kääntöpuolena on riski inflaation liian nopeasta kiihtymisestä.

Osama bin Ladenin tappaminen auttaa ainakin hetkellisesti myös inflaation vastaisessa taistelussa. Öljyn maailmanmarkkinahinta laski hieman terroristijohtajan kuoltua, mutta vasta dollarin vahvistuminen kääntäisi öljyn pysyvämpään laskuun. Öljy hinnoitellaan dollareissa, joten valuutan vahvistuessa yhden öljytynnyrin saa pienemmällä määrällä dollareita.

Soini ja Draghi esillä

Helsingin kulisseissa keskustellaan rahapolitiikan lisäksi Timo Soinista ja Mario Draghista. Soini kiristää kylmäpäisesti Suomelle helpotuksia kriisimaiden velkajärjestelyihin ja Draghista on tulossa uusi EKP:n pääjohtaja ensi syksynä, kun ensi vuonna 70 vuotta täyttävä Jean-Claude Trichet siirtyy eläkkeelle. Juncker ehti jo viime viikolla väläyttää mahdollisuutta Suomelle ja Soinille paremmin kelpaavasta erityisratkaisusta.

Italialaisen keskuspankkiirin valintaa EKP:n ykkösmieheksi pidetään jo varmana, koska Saksan luetuin lehti Bild-Zeitung on kirjoittanut Draghin nimityksestä varmana tietona. Ilman jonkinlaista vinkkiä liittokansleri Angela Merkelin kansliasta, juttua tuskin olisi tehty. Kaikkiaan kuusi euromaata on jo ilmaissut tukensa Draghin valinnalle, mutta yksikään ei ole vastustanut. Käytännössä Saksan tuki sinetöi asian.

Saksalaisen Axel Weberin vetäydyttyä pääjohtajakisasta Draghista tuli ylivoimainen suosikki virkaan. Kaikki muut nimet, Erkki Liikanen mukaan lukien, ovat olleet enemmän median ajanvietettä kuin todellisia vaihtoehtoja – tai korkeintaan kolmannen luokan kompromisseja, kuten Financial Times talvella kirjoitti.

Mainokset