Professorin pohjanoteeraus

Professori Pertti Haaparannan mukaan huonot johtajat ovat pääsyy Suomen huonoon kilpailukykyyn. Yhtä hyvin syynä voisivat olla surkeat taloustieteilijät.

Professori pistää heikon kilpailukyvyn huonojen johtajien piikkiin.
Professori pistää heikon kilpailukyvyn huonojen johtajien piikkiin.

Aalto-yliopiston taloustieteen professori Pertti Haaparanta väittää, että Suomen kilpailukyky on parempi kuin koskaan 40 vuoteen. Siitä huolimatta talouskasvu on lähes nollassa, työttömyys kasvussa ja vaihtotase miinuksella. Suomi tuo enemmän kuin vie ja velkaantuu koko ajan lisää. Ei kuulosta kovin kilpailukykyiseltä kansantaloudelta.

Haaparanta ei kansantalouden luvuista paljon perusta. Hänen mielestään syitä vaisuun vientimenestykseen ja kilpailukyvyn puutteeseen ovat suomalainen heikko yritysjohto ja huonot myyntitaidot. Huippuyliopistona itseään pitävän opinahjon professorilta odottaisi analyyttisempaa pohdintaa kilpailukyvyn tekijöistä.

Kilpailukyky on 
monen tekijän summa

Kilpailukyky koostuu hyvin monista tekijöistä, joiden yksittäistä painoarvoa on mahdoton laskea. Toki yrityksen johdolla ja myyntitaidoilla on merkitystä, mutta kustannustekijöiden vähättely kertoo ainoastaan professorin puheiden tarkoitushakuisuudesta. Kun palkat ja verotus ovat viime vuosina nousseet Suomessa kilpailijamaita nopeammin, niin ei tarvitse olla professori sanoakseen, että sillä on vaikutusta kilpailukykyyn. Täytyy ilmeisesti olla professori, että sen voi kiistää.

Kilpailukyvyn kannalta yksi tärkeimpiä tekijöitä on yrityksen kyky luoda uutta. Jos keksintöjä ei synny, sitä ei paraskaan myyntimies pysty paikkaamaan. Hyvä yritysjohto kannustaa kekseliäisyyteen, huonot johtajat tappavat luovuuden. Silti kilpailukykyä ei voi laittaa kokonaan johtajien piikkiin.

Hallituksen tehtävänä on luoda puitteet kilpailulle, joka itsessään ruokkii uusia keksintöjä. Uudet yritykset syrjäyttävät vanhoja ja kasvavat, kunnes taas tulee uusia niitä haastamaan. Nykyinen hallitus pitää tukipolitiikallaan yllä vanhoja rakenteita kasvattamalla jatkuvasti julkisia menoja. Professori Haaparanta on yksi uskollisimmista julkisten menojen kasvattamista vaativista vasemmistolaisista taloustieteilijöistä. Ei ihme, sillä valtio maksaa yli puolet myös Aalto-yliopiston kuluista.

Miksi Olli Rehn ei
kuuntele professoreja? 

Jotta kilpailukykyä voitaisiin arvioida kunnolla, pitäisi ensin määritellä, mistä se koostuu. Koulutus ja yliopistot ovat osa kilpailukykytekijöitä. Ehkä Suomen heikko akateeminen osaaminen taloustieteessä tuottaa huonoja johtajia ja vähän keksintöjä. Kansainväliset taloustieteen palkinnot ovat kiertäneet Suomen kovin kaukaa. Hiljattain professori Haaparanta arvosteli talouskomissaari Olli Rehniä, koska tämä ei kuuntele professoreja, ainakaan suomalaisia. Komissaarilla taitaa olla siihen hyvä syy.

Kilpailukyvyn tekijöitä ovat myös hyvin toimivat instituutiot kuten oikeuslaitos. Pohjoismaisiin kilpailijoihin verrattuna Suomi on saanut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta moninkertaisen määrän langettavia tuomioita. Kilpailukykyyn vaikuttavat myös liikenneväylien sekä tieto- ja sähköverkkojen laatu. Ainakin teiden kunto alkaa Suomessa olla ala-arvoinen.

Kansantalouden tila kuten velkaantuminen heikentää kilpailukykyä, koska velka on vain lykättyä veronkantoa. Terveydenhuoltojärjestelmä lasketaan osaksi kilpailukykyä, eikä senkään kunto ole Suomessa enää paras mahdollinen. Vähittäiskaupan tehokkuus ja kilpailu vaikuttavat suoraan kansantalouden kilpailukykyyn. Kahden hallitsevan keskusliikkeen maassa tästäkään ei voi antaa hyviä pisteitä.

Työmarkkinoiden joustavuus eli työvoiman ja palkkojen herkkyys suhdanteille vaikuttavat yritysten menestymiseen. Jos matalasuhdanteessa vaaditaan lisää palkkaa, eikä anneta yritysten itsensä päättää palkitsemisesta, niin työmarkkinat reagoivat hitaasti muutoksiin ja kilpailukyky heikkenee. Sosiaaliturvan liian korkea taso jäykistää työmarkkinoita, mikä voi johtaa siihen, että työlle ahneemmat maahanmuuttajat syrjäyttävät mukavuudenhaluisia suomalaisia työelämästä ja työttömyysmenot kasvavat.

Rahoitusmarkkinoiden toiminta voi parantaa kilpailukykyä, jos rahoituskustannukset onnistutaan pitämään alhaisina. Suomessa hallitus on tehnyt veropäätöksiä, jotka lisäävät yritysten rahoitusmenoja ja heikentävät kilpailukykyä.

Teknologinen osaaminen vaikuttaa kilpailukykyyn. Nokian ansiosta Suomen kilpailukyy nousi 2000-luvulle tultaessa rajusti, mutta laski samasta syystä, kun Nokian ajautui kriisiin. Parin viime vuoden aikana on nähty merkkejä suomalaisen ICT-osaamisen uudesta noususta.

Kotimarkkinoiden koko auttaa yrityksiä parantamaan kilpailukykyään, jos markkinat ovat riittävän isot. Suomi on pieni maa ja aitoa kilpailua on aika vähän. Se on yksi syy siihen, miksi suomalaisten kansainvälistyminen epäonnistuu liian usein.

Liiketoimintaosaaminen on siis vain yksi kilpailutekijä monen muun joukossa. Siksi professorin väite johtajien kyvyttömyyden vaikutuksista kansantalouden kilpailukykyyn on todellinen pohjanoteeraus.

PS. Kilpailukykytekijöiden luettelo pohjautuu World Economic Forumin laatimaan kansainväliseen kilpailukyvyn mittaristoon.

 

 

 

Mainokset