Kriisi repii EKP:n johtoa

Euroopan keskuspankin sisällä on erimielisyyttä siitä, kuinka finanssi- ja velkakriisiä pitäisi hoitaa. Pääjohtaja Jean-Claude Trichet myönsi lehdistölle, että euromaiden pääjohtajat joutuivat äänestämään pankin toimista. Kaikki eivät sulata sitä, että EKP jatkaa kriisimaiden velkakirjojen ostoa.

EKP:n pääjohtaja Jean-Claude Trichet ja Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen tiedotustilaisuudessa.
EKP:n neuvosto kokoontui toukokuussa Helsingissä. Pääjohtaja Erkki Liikasen ja Jean-Claude Trichet'n hymy on sen jälkeen hyytynyt.

EKP piti ohjauskorot ennallaan, vaikka toukokuussa vielä näytti, että inflaatiopaineet pakottaisivat koronnostoon. Kreikan velkapaineiden leviäminen Italiaan ja Espanjaan on pakottanut EKP:n arvoimaan tilannetta uudestaan. Uusi taantuma näyttää nyt todennäköisemmältä kuin inflaation kiihtyminen. EKP:n hätäiset koronnostot tänä vuonna saattavat osoittautua virheeksi.

Matalat korot ja EKP:n jakamat edulliset luotot eivät ole taloutta elvyttäneet. Talous on pudonnut likviditeettiloukkuun, jossa edes negatiivinen reaalikorko ei saa investointeja käyntiin. Rahapolitiikan tueksi tarvittaisiin budjettielvytystä, mutta useimmilla mailla velkakatto on jo vastassa.

Trichet ei suoraan sanonut, millä tavalla EKP aikoo jatkaa velkakirjojen ostoa, mutta hän joutui moneen otteeseen myöntämään, että EKP:n neuvostossa oltiin erimielisiä valituista toimenpiteistä. Trichet sanoi, että korkopäätös ja muut päätökset tehtiin selvällä enemmistöllä. Yleensä EKP:n neuvosto on pyrkinyt konsensuspäätöksiin ilman äänestyksiä, ja yhteisen rintaman repeämistä on varottu viimeiseen asti.

Euroalueen vakava taloustilanne alkaa näkyä keskuspankkien pääjohtajissa, joiden niskassa ovat kotimaan poliitikot. Pahimmassa pinteessä ovat velkaisimpien maiden kuten Kreikan, Italian ja Espanjan keskuspankin pääjohtajat. He vaativat varmasti EKP:ltä lisää korko- ja velkaelvytystä. Sen sijaan Saksassa EKP:n taseen kasvattamista riskilainoja ostamalla ei hyvällä katsota.