Jouko Marttila 09/08/2011 Eurotalous, Maailmantalous, Suomen talous

Palkkojen on joustettava alaspäin

Euroopan ja Yhdysvaltain jättivelat ovat suoraa jatkoa 2007 alkaneelle rahoitusmarkkinoiden kriisille. Silloin ongelmien ratkaisua lykättiin ja velkaraha vauhditti palkankorotuksia. Vain Saksa on pystynyt pitämään palkkapaineet kurissa. Edessä taitaa olla palkkojen aleneminen eli sisäinen devalvaatio.

Keskituntiansiot 2008-2010 — Saksa on ylläpitänyt palkkamalttia ja kilpailukykyä. Italia ja Espanja ovat eläneet pahiten yli varojensa.

Oheinen kuva kertoo karua kieltä, mitä viime vuosina on tapahtunut. Maailmankauppa pysähtyi hetkellisesti lähes kokonaan vuoden 2008 lopussa. Suomen talous syöksyi taantumaan ja kansantuote supistui enemmän kuin koskaan sitten sisällisodan. Siitä huolimatta teollisuuden keskituntipalkkojen nousu jatkui reipasta vauhtia. Espanjassa, Italiassa ja Suomessa palkat nousivat Euroopan kovinta vauhtia.

Saksassa ammattiliitot suostuivat työaikajoustoihin ja maltillisiin palkankorotuksiin. Reaaliansiot Saksassa laskivat vuosina 2004-2008. Saksassa ymmärrettiin laajasti, että maan teollisuus ei pysty kilpailemaan maailmalla, jos tuotantokustannukset karkaavat käsistä. Sama tie, tai paljon kivikkoisempi, on edessä Espanjalla, Italialla, Suomella ja muilla kovaan ansiotason nousuun kiihdyttäneillä mailla.

Euroopan heikoissa talouksissa tuudittauduttiin euron ja matalan koron varaan. Halpa raha korvasi oikean työn, kun tuottavuus laski ja palkat nousivat. Nyt edessä on sisäisen devalvaation ja saksalaisen pakkopaidan tai eurosta erkanemisen tie.

Vielä muutama vuosi sitten Suomessa kauhisteltiin, kuinka naapurimaassa Virossa palkkoja alennettiin jopa 10-15 prosenttia. Maa kävi läpi kovan matokuurin, mutta nousi jaloilleen kuin Suomi 1990-luvun lamasta. Uutta kriisiä maa ei enää kaipaisi.

Olisitko itse valmis alentamaan palkaasi, jotta teollisuuden työpaikat säilyvät Suomessa? Kumpi on parempi vaihtoehto – työttömyys vai palkanalennus?

13Comments

Add yours

1

tammikuu44 on 09/08/2011 at 10:35
Vastaus

Eihän ne teollisuuden työpaikat ole tähänkään asti säilyneet Suomessa. Minun olisi siis tehtävä täysin ilman palkkaa työtä säilyttääkseni edes oman työpaikkani. Ei vetele!
2

Jouko Marttila on 09/08/2011 at 10:47
Vastaus

Kiitos kommentista! Osasyy työn karkaamiseen on työvoimakustannuksissa, mutta en itsekään usko, että pelkästään palkkoja alentamalla pärjäämme kiinalaisille. En kuitenkaan ymmärrä, miksi palkkojen pitäisi nousta koko ajan, myös laskukaudella. Eikö olisi parempi säilyttää edes osa työpaikoista joustamalla palkoissa joskus alaspäin? Sisäistä devalvaatiota yritettiin Kalevi Sorsan johdolla viimeksi 1990-luvun alussa. Silloin ammattijärjestöt uhkasivat yleislakolla, ja Suomi syöksyi massatyöttömyyteen. Luulisin, että hiukan pienempi palkka on aina työttömyyttä parempi vaihtoehto.
- 3
  
  tammikuu44 on 09/08/2011 at 13:53
  Vastaus
  
  Näytä sinä esimerkkiä ja pyydä palkanalennusta. Seuraan sitten ehkä perässä.
4

Jouko Marttila on 09/08/2011 at 13:55
Vastaus

Kun toimii yrittäjänä, niin palkka ja mahdollinen osinko joustavat koko ajan sen mukaan, miten laskutus kehittyy. Ei tarvitse erikseen pyytää palkanalennusta. Jos ei tule myyntiä, täytyy olla ilman palkkaa. Sen mukaan eletään.
5

A. Lahtinen on 13/08/2011 at 21:40
Vastaus

Tuntuu siltä, että joustoa vaaditaan usein ensimmäiseksi niiltä, joiden palkat ovat muutenkin pienet. Ihmetyttää että esimerkiksi kunnassa on voitu hakea säästöä siivoojien palkoista, vaikka jonkun johtohenkilön palkasta saman lohkaisisi kivuttomammin. Itse joustan ihan hyvästä palkastani siinä tapauksessa, että ylemmilläkin palkkatasoilla joustetaan.
6

A. Lahtinen on 13/08/2011 at 21:41
Vastaus

Jatkan vielä edellisestä: jos johto toivoo alaisten sitoutuvan vaikeisiin ratkaisuihin, olisi hyvä oikeasti johtaa l. mennä edellä ja näyttää esimerkkiä. Vanhassa kaskussa kerrottiin upseerista, joka demonstroi tätä narunpätkällä: vaikea työntää, mutta vedettäessä seuraa hyvin.
- 7
  
  Jouko Marttila on 14/08/2011 at 14:41
  Vastaus
  
  Kiitos kommentista. Täysin samaa mieltä. Johdon täytyy olla ensimmäisenä valmiina palkkajoustoon, jos tilanne sitä vaatii. Tähän asti esimerkiksi pörssiyhtiöissä joustoa on ollut aina vain ylöspäin yrityksen tuloksesta riippumatta.
8

Hemmo H on 25/10/2011 at 12:22
Vastaus

Joutavan päiväista marinaa ja perustelut haetaan mitään sanomattomasta graafista.
Jos saksan turkkilaisten palkat ei ole noussut, niin mitä väliä ? Taas kelpas inflaatiota pienemmät korotukset, mut mitä väliä, ay pomojen liksat on vähän eri luokkaa.
- 9
  
  Jouko Marttila on 25/10/2011 at 12:58
  Vastaus
  
  Pomojen pitäisi näyttää mallia joustavuudessa ja palkkamaltissa.
10

Hemmo H on 25/10/2011 at 12:24
Vastaus

Ja se mitä tapahtui/tapahtuu balttiassa on törkeyden huippu, pelastettiin ruotsalaiset pankit köyhien ihmisten selkänahalla. Voi herran jumala Jouko.
- 11
  
  Jouko Marttila on 25/10/2011 at 14:08
  Vastaus
  
  Varsinkin Virossa on näytetty, miten matokuurista selvitään. Suomi kävi kovan koulun 90-luvulla, paljolti epäonnistuneen talouspolitiikan seurauksena. Kreikassa joudutaan vielä tiukempaan paikkaan. Pankit ovat osasyyllisiä, mutta ylivelkaantuminen on myös poliitikkojen, yritysten ja kotitalouksien vastuulla.
12

Hemmo H on 25/10/2011 at 17:23
Vastaus

”Varsinkin Virossa on näytetty, miten matokuurista selvitään”

Niimpä niin, kärsimystä kärsimystä ja kärsimystä.
Siitä ei onneksi kukaan joudu tilille kun vanhukset kuolevat kuset ja paskat housuissa kun niitä ei ole ketään hoitamassa. Lapsista ja nuorista sen sijaan joutuu. Ehkäpä Jouko sinustakin jonain päivänä tulee tarpeeksi viisas ja vedät yhtäläisyysmerkin matokuurin ja epäonnistuneen talouspolitiikan välille virossakin. Ja jos varsinkin virossa on näytetty niin latviassa ja liettuassa varsinkin ei ole näytetty kuin viimeinen sammuttaa valot politiikkaa.
13

Jouko Marttila on 25/10/2011 at 17:53
Vastaus

Viro kuten Latvia ja Liettua joutuivat kommunismin jälkeen aloittamaan täysin tyhjästä. Kieltämättä devalvaatio olisi ollut lyhyellä aikavälillä helpompi ratkaisu, mutta se olisi voinut johtaa toisenlaisiin ongelmiin – kenties vielä pahempiin.

Islanti ja Irlanti käyvät läpi kovaa kuuria ja aika hyvällä menestyksellä. Joskus matokuurin ja onnistuneen talouspolitiikan välille voi vetää yhtäläisyysmerkit. Turkki on myös hyvä esimerkki.