Omistamisen tuskaa

Valtion omistajaohjaus on taas otsikoissa. Finaviassa toimitusjohtaja sai lähtöpassit tehtyään ensin historian parhaan tuloksen. Syytä potkuihin ei omistajille eli meille veronmaksajille kerrota. Se takaa huhumyllyn jatkumisen.

Omistajaohjaus on tuottanut tuskaa kaikille ministereille, jotka ovat siihen kätensä työntäneet. Jotkut muistavat vielä Olli-Pekka Heinosen vaikeudet Soneran optioiden kanssa. Sinikka Mönkäre ja Mauri Pekkarinen välttelivät vastuuta Fortumin löperöstä optio-ohjelmasta ja Jyri Häkämies joutui tulilinjalle Finnairin ja Stora Enson vaikeuksien myötä.

Nyt valokeilassa on untuvikko ministeri Merja Kyllönen, joka vaikenee Finavian johtajuusjupakan syistä ja kertoo luottavansa yhtiön hallitukseen ja omiin virkamiehiinsä, jotka olivat Samuli Haapasalon erottamisen takana. Ministerin omaa tahtoa asiassa on tuskin kukaan kysynyt, vaikka valtion sataprosenttisesti omistamassa yhtiössä hän voisi käytännössä erottaa ja nimittää koko hallituksen kutsumalla koolle ylimääräisen yhtiökokouksen.

Valtion omistajaohjauksessa on edelleen isoja ongelmia, vaikka Jyri Häkämies siirsi pörssiomistukset viisaasti erilliseen omistusyhtiöön Solidiumiin poliittisen kädenväännön ulkopuolelle. Pörssin ulkopuolisissa valtionyhtiöissä hallinnointi on edelleen pulmallista. Kukaan ulkopuolinen ei oikeasti tiedä, miten yhdessä omistamiamme yhtiöitä hallitaan. Päättäkö yhtiön asioista oikeasti hallitus vai ministeri, hänen erityisavustajansa, ministeriön kansliapäällikkö tai sittenkin virkamies, jonka vastuulle yksittäisen yhtiön ohjaus on annettu. Tässä mallissa hyvä hallinnointi toimii huonosti.

Veronmaksajan etu vaatii, että valtionyhtiöitä hoidetaan mahdollisimman hyvin ja tuottavasti. Omistajien pitäisi myös pystyä arvioimaan, onko julkisesti omistetun yhtiön johto kartuttanut vai tuhlannut yhteistä pääomaa. Jos ylin johto erotetaan ilman selityksiä, hallitus ja ministeri jäävät selityksen velkaa. Nyt tiedetään, että Samuli Haapasalolle maksettiin keväällä muhkeat bonukset ja vielä isommat erorahat. Bonukset tulivat hyvästä työstä, entä potkut? Hallituksen puheenjohtajan Soili Suonojan mukaan Haapasalo teki erinomaista työtä – ja sai potkut.

Jos mitään selitystä ei anneta, on selvää, että spekulointi jatkuu. Onko kyseessä ilmavoimien kosto, kun Haapasalo korotti sotilaskoneiden kenttämaksuja ja Finavian johtoon nostettiin entinen hävittäjälentäjä? Mikä on Finavian omistajaohjauksesta liikenneministeriössä vastaavan Mika Mäkilän rooli? Käyttävätkö virkamiehet valtionyhtiöiden hallinnossa valtaa, joka ei heille oikeasti kuulu? Näistä epäilyistä päästään eroon vain avoimella viestinnällä ja noudattamalla pörssiyhtiöistä tuttua hyvää hallinnointitapaa.

Uusi toimitusjohtaja Juha-Pekka Pystynen aloitti avoimemmalla tiedotuslinjalla annettuaan potkut lennonvarmistusliiketoiminnasta vastanneelle johtajalle Anne Ilolalle.  ”Uutena toimitusjohtajana teen organisaatiosta itseni näköisen”, Ilolan tehtävät omalle tontilleen ottanut Pystynen sanoi Helsingin Sanomissa. Toivotaan, että yhtiön hallitus perustelee päätöksiään tulevaisuudessa yhtä jämäkästi.

Mainokset