Pörssikurssit ovat sojottaneet pari päivää tukevasti koilliseen. Hätäisimmät uskovat, että Euroopan velkakriisi on ratkeamassa. Saksa voi katkaista pörssin lennon, jos parlamentti äänestää torstaina vakausrahaston laajentamista vastaan.

Pörssi on viime viikot ollut puhdasta psykologiaa. Viime viikolla osakekurssit syöksyivät, kun Yhdysvaltain keskuspankki ei esitellyt mitään ihmelääkettä talouden elvyttämiseksi. Tällä viikolla kurssit ovat nousseet, kun sijoittajat ovat alkaneet odottaa jonkinlaista ”lopullista” ratkaisua Kreikan ja Euroopan velkakriisiin. Optimistit odottavat Euroopan keskuspankilta koronlaskua. Lisäksi Warren Buffettin lupaus ostaa oman yhtiönsä Berkshire Hathawayn osakkeita on tulkittu merkiksi siitä, että osakkeet ovat jo tarpeeksi halpoja.

Suomalainen varainhoitoyhtiö Tresor pistää vielä paremmaksi ja lupaa ennustaa Arvopaperin lainaamassa markkinakatsauksessaan, että kurssit voivat kaksinkertaistua, jos pankkien, Kreikan ja muiden ongelmamaiden tilanteessa saavutetaan ratkaisu.

Kurssinousun tiellä on vain yksi sana – jos. Se voikin muuttaa kaiken. Jos Saksan parlamentti äänestää torstaina Euroopan vakausrahaston kasvattamista vastaan, jos Kreikka ei saa lupaamiaan vero- ja säästöuudistuksia toteutettua, jos EU-päättäjät eivät pääse yksimieliseen ratkaisuun, jos Italian ja Espanjan velkahuolet nousevat uudestaan pintaan…

Kreikan velkajärjestelykään ei näytä markkinoita huolettavan. Jotkut suursijoittajat ovat jopa sitä mieltä, että hallittu velkajärjestely olisi oikein mainio ratkaisu, jos EU sopii samalla pankkien pääomittamisesta ja varaisi pari tuhatta lisämiljardia velkakriisin hoitoon. Yksityiset tappiot voitaisiin taas siirtää sujuvasti veronmaksajan piikkiin.

Suurin riski markkinoilla on edelleen poliittinen riski. Aina, kun joku EU-johtaja esittää oman ratkaisumallinsa, joku toinen on valmis ampumaan sen alas. Eurobondeja puolustetaan ja vastustetaan yhtä kiivaasti. Uutiset vakausrahaston lainavaltuuksien moninkertaistamisesta saivat Saksan valtionvarainministerin Wolfgang Schäublen  tokaisemaan, että koko ajatus on typerä.

Lisärahan saaminen vakausrahastolle on monessa maassa sisäpoliittisesti miltei mahdotonta. Tästä syystä Kreikan velkajärjestely näyttää entistä todennäköisemmältä. Taloudellisen vastuun poliitikot sysäävät mielellään EKP:lle, joka joutuu jatkamaan Italian, Espanjan ja muiden kriisimaiden velkakirjojen ostoa kunnes tilanne joskus rauhoittuu. Pankkeja pääomitetaan ja otetaan valtion haltuun vasta pakon edessä.