Euroopan keskuspankki vastusti viimeiseen asti Kreikan velkasaneerausta. Syykin on selvä. EKP on luotottanut kreikkalaisia pankkeja ja ostanut Kreikan valtion velkakirjoja. Kreikkalaiset lainat ja vakuudet tuovat EKP:lle kymmenien miljardien ja Suomen Pankille satojen miljoonien tappiot.

Financial Times laski jo toukokuussa, että 50 prosentin leikkaus Kreikan velkoihin toisi EKP:lle 35 miljardin euron tappiot. Suomen Pankin osuus tappioista on 1,8 prosenttia eli 630 miljoonaa euroa. Luvut olivat peräisin investointipankki JP Morganin laskelmista ja perustuivat alkuvuoden tietoihin.

Vuoden kuluessa EKP:n vastuut ovat kasvaneet, mutta keskuspankki ei ole antanut tarkkoja tietoja etenkään vakuuksinaan ottamiensa arvopapereiden määrästä. Kreikka-vastuut eivät ole ainoa ongelma, sillä EKP:n tase pullistelee myös Irlannin, Portugalin, Italian ja Espanjan velkapapereita.

Riskit ehtivät paisua sitä mukaa, kun EU-päättäjät lykkäsivät väistämätöntä ja kiistivät Kreikan velkasaneerauksen mahdollisuuden. Nyt on vain toivottava, että yhdellä saneerauksella selvitään, eikä kriisi leviä muihin EU:n reunavaltioihin.

Keskiviikkoillan sopu on hieno asia, mutta sillä on esteitä ylitettävänä kansallisissa parlamenteissa. Lisäksi yksityisten pankkien on hyväksyttävä velkojen leikkaamiseen liittyvät sopimustekniset kysymykset. Matkalla voi tulla vastaan vielä monta avointa ja epäselvää kysymystä.