Euroopan keskuspankin uusi pääjohtaja Mario Draghi aloitti kautensa koronlaskulla, joka yllätti markkinat. Ohjauskoron lasku prosenttiyksikön neljänneksellä 1,25 prosenttiin on lähinnä muodollisuus, joka jättää EKP:lle vielä pelivaraa, kun talouden näkymät synkkenevät.

Draghin mukaan pitkän aikavälin inflaatiopaineet ovat hallinnassa, joten korkojen lasku ei uhkaa kahden prosentin hintavakaustavoitetta. Ja miksi uhkaisi, kun talouden taantuma on todennäköisempi vaihtoehto. Draghin mukaan EKP joutuu alentamaan ensi vuoden kasvuennusteensa lukuja.

Ensimmäistä kertaa pääjohtajana esiintynyt Draghi toisti sujuvasti EKP:n tuttua jargonia. Hän kieltäytyi arvioimasta tulevaa rahapolitiikkaa ja toisti edeltäjänsä Jean-Claude Trichet`n suusta toistuvasti kuullun vaatimuksen, että hallitusten pitäisi kantaa vastuunsa talouden rakenteellisista uudistuksista eli toisin sanoen saada budjettivajeet ja velat hallintaan.

Draghin mukaan EKP ei voi toimia eurotalouksien käteiskassana, vaan valtioiden pitää tulla toimeen omillaan ilman ulkopuolista apua. Sama pätee Italiaan. Kun Draghilta kysyttiin joutuuko EKP pakon edessä ostamaan jatkossakin Italian velkapapereita, hän vastasi: ”Ei meitä voi kukaan pakottaa. EKP tekee itse omat päätöksensä.”

Ainakin Draghi yritti parhaansa saadakseen EKP:n näyttämään itsenäiseltä, mutta tosiasia on, että poliittiset paineet euron pelastamisessa ovat valtavat, eikä EKP pysty toimimaan täysin ilman poliittisia vaikutteita. Kysyttäessä Kreikan mahdollisesta euroalueesta eroamisesta, Draghi tyytyi vain toteamaan, että sellaista vaihtoehtoa ei ole kirjattu EU:n perussopimukseen.

EKP:n valtavista riskimaiden velanostoista ja velkapapereihin liittyvistä vakuusriskeistä huolimatta Draghi vakuutti, että EKP:n tase on vakaalla pohjalla. Mitä muutakaan hän voisi sanoa? Kreikan todennäköisen maksukyvyttömyyden tai velkojen alaskirjauksen vaikutuksia EKP:n taseeseen Draghi ei suostunut arvioimaan.