Kiina etenee monella rintamalla kohti taloudellista maailmanvaltaa samaan aikaan, kun muualla kärvistellään velkakriiseissä. Eurooppa seisoo lakki kourassa Kiinan edessä ja amerikkalaiset ovat jo vuosia eläneet Kiinan markkinoiden ja rahoituksen varassa.  Nyt Kiina kahmii itselleen maailman kultavarantoja.

Kiina haluaa syrjäyttää Yhdysvallat maailman talousmahtina ja murtaa dollarin aseman kansainvälisenä varantovaluuttana. Kiina on Yhdysvaltain suurin velkoja. Se omistaa yli 35 prosenttia Yhdysvaltain valtion joukkovelkakirjoista. Suoraan ja välikäsien kautta Kiinan dollarivelkapotin arvioidaan olevan yli tuhat miljardia dollaria, eli samaa kokoluokkaa kuin Eurooppa tarvitsee velkakriisinsä hoitamiseen.

Kiina ei voi luopua dollarista ja dollariveloistaan yhdessä yössä, koska se romahduttaisi sen omistamien amerikkalaisten velkakirjojen arvon. Kultavarantojen ostaminen tarjoaa hiljaisen vaihtoehdon dollarin aseman heikentämiseen ja juanin muuttamiseksi asteittain kansainvälisesti vaihdettavaksi valuutaksi.

Kiina julkistaa kultaostojaan nihkeäksi. Viimeksi se paljasti varantojensa suuruuden vuonna 2009. Silloin Kiinan keskuspankin omistaman kullan määrä lähes kaksinkertaistui 600 tonnista 1 054 tonniin. Kiinan kultavarannon arvo on silti vain noin 50 miljardia dollaria eli alle kaksi prosenttia sen valuuttavarannosta.

Jotkut asiantuntijat uskovat, että Kiina pyrkii vähitellen ostamaan kultaa niin paljon, että se ohittaa Yhdysvallat, jolla on hallussaan 8 134 tonnia kultaa, arvoltaan noin 380 miljardia dollaria.

Kasvattamalla kultavarantoaan Kiina vahvistaa valuuttansa juanin uskottavuutta vapaasti vaihdettavana valuuttana, mikä toteutunee lähivuosina. Samalla Kiina vähentää riippuvuuttaan dollarimääräisistä sijoituksista, mikä puolestaan rapauttaa dollarin kansainvälistä arvoa. Yhdysvaltain velanhoitokulut nousevat ja valuutta heikkenee. Se puolestaan voi johtaa Yhdysvalloissa pahaan inflaatiokierteeseen.

Yhdysvallat voi yrittää inflatoida velkansa, kuten se on jo osittain tehnyt. Se pystyy maksamaan velkojaan painamalla lisää dollareita, koska valtion lainat ovat dollarimääräisiä. Rahan määrän voimakas kasvu heikentää dollaria ja kiihdyttää inflaatioita.

Velkojen inflatoiminen ei päästä amerikkalaisia pälkähästä, koska julkisista menoista suurin osa on sidottu kuluttajahintaindeksiin. Menot siis kasvavat samaa tahtia inflaation kanssa. Ainoa vaihtoehto pitkällä aikavälillä on saada menot hallintaan, koska veroja ei voi nostaa loputtomiin edes siinä tapauksessa, että Kiina ja muut maat lopettavat Yhdysvaltain rahoittamisen.

Sama perunakuuri on edessä Euroopassa, ei ainoastaan Kreikassa. Toistaiseksi kiinalaiset voivat vain nauraa matkalla pankkiin, mutta kulta- ja valuuttavarannoistaan huolimatta Kiinakin on sisäisesti pahasti velkaantunut maakuntien ja kunnallishallinnon valtavien investointien ansiosta. Siinä on taas yksi uusi kupla, joka odottaa puhkeamistaan. Sijoittajilla riittää lähivuosina paljon jännitettävää.