Valtaeliitin välinpitämättömyys ja rahavallan ahneus synnyttävät kansanliikkeitä. Eurovastaisuus ja oikeistopopulismi voimistuvat Euroopassa, Yhdysvalloissa vallataan Wall Streetia. Kansa kapinoi, koska sitä on petetty.
Pari vuotta sitten pankkijärjestelmän pelastamiseen käytettiin Atlantin molemmin puolin satoja miljardeja euroja ja dollareita julkista velkaa. Pankit pidettiin pystyssä ja pankkiirit hyvillä palkoilla, mutta kansantaloudet luhistuivat. Työttömyyden ja verojen kuristamat keskiluokat ovat liittymässä kapinaan.
Muutamat amerikkalaiset miljardöörit kuten Warren Buffet ovat ainakin näennäisesti huolissaan kehityksestä ja vaativat rikkaimpien verotuksen kiristämistä. Tietääkseni kukaan ei ole tähänkään asti estänyt ketään maksamasta lisää veroja, jos siltä tuntuu. Sama pätee suomalaisiin superrikkaisiin.
Englannissa sijoituspalvelualan ammattilaisten enemmistö sanoo St. Paul`s Instituutin teettämässä kyselyssä , että pankkiireille ja pörssiyhtiöiden johtajille maksetaan liikaa. Miksi he eivät tyydy sitten vähempään, jos heille maksetaan liikaa? Ehkä siksi, että raha on saman kyselyn mukaan heille ylivoimaisesti tärkein työnteon motiivi.

Ahneus on kapitalismin käyttövoima, mutta liika ahneus ja ylimielisyys tuhoavat järjestelmää sisältä. Kapitalismi perustuu liberalismiin, jonka lähtökohtana on yksilön vapaus omistaa ja tehdä töitä. Liberalismi ja sitä kautta kapitalismi toteutuvat vain, jos ihmiset ottavat oman etunsa lisäksi huomioon yhteisen edun. Ilman yhteiskuntaa ja yhteisiä pelisääntöjä markkinatalous ei toimi. Joskus yhteiskunnan etu vaatii yksilöllisiä lyhyen aikavälin uhrauksia. Sellaisia ei ole ylimmissä tuloluokissa nähty.
Päinvastoin. Pankkiirien bonukset ja pörssiyhtiöiden maksamat palkkiot ja muut edut ovat etääntyneet entistä kauemmaksi kansan käsityskyvystä. Jopa suomalaisen kapitalismin kansankiihottajan Björn Wahlroosin mopo keulii tavanomaista enemmän.
Nallen Ruotsin televisiolle antama haastattelu Nordean konsernijohtajan asuntoedusta osoittaa huonoa harkintaa. Ylimielinen asenne toimittajaa, Nordean henkilöstöä ja samalla asiakkaita kohtaan tuskin lisää Nordean markkinaosuutta ja tuottoja. Pankinjohtajienkin kannattaa aistia yleistä mielipidettä ja tehdä pieniä uhrauksia kapitalismin pelastamisen eteen ennen kuin asiakkaat äänestävät jaloillaan.
Silvio Berlusconi ja Georgios Papandreu voivat poliittisen uransa jälkeen aloittaa johtamiskoulun, jossa kerrotaan, miten oma lyhyen aikavälin ahneus estää näkemästä yhteistä etua ja johtaa turmioon.