Kreikalla käydään kovaa kauppaa

Pankit ja euromaat vääntävät Kreikan kohtalosta. Panoksena on hinta, jota Kreikan veloista vaaditaan. Hallitsematon vararikko muuttaisi velat arvottomiksi ja palauttaisi pelon markkinoille.

Yksityiset sijoittajat eli lähinnä suuret kansainväliset pankit ja rahastot yrittävät pelastaa Kreikkaan sijoittamistaan rahoista sen, minkä pelastettavissa vielä on. Kreikka, euromaat ja Euroopan keskuspankki painostavat sijoittajia vaihtamaan nykyiset lainansa uusiin pitkäaikaisiin 30-vuotisiin luottoihin niin halvalla kuin mahdollista. Sijoittajat ovat menettämässä vähintään puolet omistamiensa velkojen arvosta, yhteensä noin sata miljardia euroa.

Velkaneuvotteluissa väännetään siitä, millä korolla lainojen vaihtoon suostutaan. Eurovirkailijat pitävät kattona kolmea prosenttia, sijoittajat vaativat enemmän. Jos sopua ei synny, Kreikasta tulee maksukyvytön. Velat jäävät maksamatta ja Kreikalta uudet luotot saamatta.

Kreikan velasta yli puolet on yksityisten pankkien ja sijoittajien hallussa. EKP on suurin julkisen puolen sijoittaja.

Yksityiset sijoittajat vaativat ilmeisesti Euroopan keskuspankkia mukaan velkojen leikkaukseen, jotta Kreikan maksukyvyttömyys vältetään. EKP:n kannalta velkajärjestelyn hyväksyminen olisi vararikkoa parempi vaihtoehto, sillä keskuspankilla on arviolta 50 miljardin euron arvosta Kreikan velkapapereita. Jos ne muuttuvat arvottomiksi, EKP joutuu kirjaamaan valtavat tappiot.

Sen lisäksi EKP ei voisi enää ottaa vakuuksina vastaan Kreikan velkaa, mikä heikentäisi koko Euroopan pankkijärjestelmän maksuvalmiutta. Lisäksi suurimat eurooppalaiset pankit joutuisivat kirjaamaan omista jäljellä olevista Kreikka-lainoista miljardien tappiot juuri, kun niiden pitäisi vahvistaa omia pääomiaan.

Aalto-ylipistossa on professori Vesa Puttosen johdolla tehty tarkka selvitys pankkien pääomatarpeista. Tutkimuksesta käy ilmi, että Kreikan pankeilla ovat suurimmat riskit ja suurin pääoman tarve. Jos Kreikka ja sen pankit kaatuvat, tartuntavaara iskee seuraavaksi Italiaan ja Espanjaan. Hallittu velkajärjestely olisi edelleen hallitsematonta vararikkoa parempi vaihtoehto.

Raportissa varoitetaan pankkien pääomavaatimusten liian nopeasta kiristämisestä, mitä EU-viranomiset ovat vaatineet. Uusien pääomien hankkiminen ja sijoitusten myynti heikentäisivät entisestään pankkien luotonantomahdollisuuksia. Se ruokkisi vain taantumaa ja luottolamaa. Lisäpääomia olisi järkevämpää vaatia nousu- kuin laskusuhdanteessa.

Yksi avain Kreikan velkalukkoon voisi olla koron sitominen talouskasvuun. Sijoittajille maksettaisiin aluksi matalaa korkoa, mutta taloustilanteen parantuessa korko voisi vähitellen nousta. Sopimus kannustaisi velkojia tukemaan talouskasvua. Samaan aikaan eurokurin pitäisi pakottaa Kreikkaa kitkemään korruptiota ja laajentamaan veropohjaa.

Mainokset