Pörssipeli ei aina ole miltä näyttää

Keskustelimme Karo Hämäläisen kanssa Ylen Aamu-TV:ssä pörssikurssien manipuloimisesta. Aihe on kiinnostava, mutta aikaa sen käsittelyyn oli vähän. Tässä lisää pohdintaa.

Aamukeskustelua Karo Hämäläisen kanssa kurssimanipuloinnista.

Kurssimanipulointi nousi otsikoihin, kun Helsingin Sanomat kertoi Ilmarisen salkunhoitajan nostaneen useiden yhtiöiden osakekursseja tulospalkkion toivossa. Salkunhoitaja sai potkut, mutta asia ei lehden mukaan johtanut poliisitutkintaan. Miksi?

Kyseessä ei välttämättä ollut arvopaperimarkkinalain tarkoittama kurssin vääristäminen. On aika tavallista, että salkunhoitaja ostaa tilikauden päättyessä osakkeita suoraan myyntilaidasta eli kalleimmalla tarjotulla hinnalla kaunistellakseen sijoitustensa tuottoa. Päivän kurssitaso määrittää salkun senhetkisen laskennallisen arvon. Jos arvo ylittää tuottotavoitteen, salkunhoitaja saattaa kuitata tulospalkkion ja rahasto parantaa asemaansa sijoitusvertailuissa.

Menettely ei ole rikollista, jos salkunhoitaja ostaa aidosti osakkeet itselleen, eikä tee lyhyttä kauppaa eli pumppaa hintaa ylös myydäkseen nopeasti osakkeet voitolla pois. Osakkeiden ostaminen ylihintaan oman bonuksen toivossa on eläkevarojen käytön kannalta tuomittavaa sekä eläkeyhtiön sisäisen moraalin ja hallinnointitavan kannalta turmiollista.

Rikollinen kurssin väärentäminen tarkoittaa, että hintatasoa manipuloidaan ilman aitoa kaupankäyntiä. Osakkeita ei oikeasti osteta tai myydä, vaan tavoitteena on hankkia taloudellista hyötyä muiden sijoitustuotteiden kuten osakejohdannaisten kautta. Muutaman sentin muutos osakekurssissa voi tarkoittaa kymmenien senttien voittoa optioissa.

Tyypilliset manipulointikeinot voidaan jakaa kolmeen ryhmään.

  1. Väärien tai harhaanjohtavien tietojen levittäminen, jolla voidaan nostaa tai laskea yhtiön arvoa.
  2. Näennäisten kauppojen tekeminen eli useiden nopeiden osto- ja myyntimääräysten käyttäminen tarjoustasojen muuttamiseen.
  3. Markkinavoiman käyttäminen eli hinnan ohjaaminen isoilla kaupoilla haluttuun suuntaan ja suunnanvaihto, kun muut sijoittajat on ensin saatu mukaan.

Suomessa on annettu kaksi tuomiota kurssin väärentämisestä. Ensimmäinen liittyi 2000-luvun alun kauppoihin Tampereen Puhelimen osakkeilla. Kaksi meklaria vedätti tekaistuilla kaupoilla yhtiön kurssia ylös ennen TPO:n tai silloisen Soonin myymistä Elisalle. Pari vuotta sitten meklari sai Fivalta julkisen huomautuksen GeoSentricin eli entisen Benefonin osakkeilla tehdyistä näennäiskaupoista.

Kurssimanipulointi on vaikeasti todistettava rikos. Tilanne on muuttunut mutkikkaammaksi, kun sähköisiä kauppapaikkoja tulee jatkuvasti lisää. Rikolliset yrittävät hyödyntää tilannetta käyttämällä useita markkinoita yhtä aikaa. Tietokoneohjelmoitu nopea kaupankäynti on lisännyt keinovalikoimaa. Englannissa paljastui viime syksynä kansainvälinen vedätysrengas, jossa oli mukana useita henkilöitä ja eri puolille maailmaa rekisteröityjä yhtiöitä.

Markkinoiden luotettavuuden kannalta on ehdottoman tärkeää, että valvojat pysyvät edes parin askeleen päässä rikollisista. Siitä syystä markkinavalvonnan kansainvälinen yhteistyö ja tiedonvaihto on tiivistä. Manipulointia tapahtuu, ja todennäköisesti uusia tuomioita kurssin vääristämisestä nähdään pian myös Suomessa.

Mainokset