Yle-veron musta piste

Ylen toiminta turvataan verovaroilla. Kokonaan on jäänyt pohtimatta, millaista yleisradiotoimintaa Suomessa tarvitaan.

Yle-vero on eduskuntakäsittelyssä, mutta suuria muutoksia hallituksen esitykseen tuskin tulee. Yle turvaa rahoituksensa, eikä sen tarvitse itse tehdä mitään. Ei ihme, että kaupalliset kilpailijat kihisevät kiukusta.

Internet on muuttanut mediamaailmaa pysyvästi. Verkkopalvelut syövät perinteisen median suosiota, mutta tuotot eivät kasva samassa suhteessa. Yle-veron myötä valtiollinen mediajätti puristaa mainos- ja tilaajarahoitteiset mediat entistä ahtaammalle. Vero ja indeksikorotukset takaavat, että Ylen asema vahvistuu entisestään. Nyt jos koskaan olisi aika määritellä, mitä on julkinen palvelu ennen kuin verovarat katoavat kokonaan Ylen mustaan aukkoon.

Olen vankkumaton yleisradiotoiminnan kannattaja. Työnantajiani ovat olleet sekä BBC että Yle. BBC:n ohjelmatuotanto on laajaa ja se pystyy rahoittamaan osan toiminnastaan myymällä laatuohjelmia ympäri maailmaa. Laatu ei säästä leikkauksilta. BBC joutuu vähentämään menojaan 20 prosenttia lähivuosina. Henkilöstö kutistuu yli kymmenellä prosentilla.

Yleltä voisi vaatia samaa. Eikä se olisi edes kovin vaikeaa, jos Yle keskittyisi julkisen palvelun tehtäväänsä, eli uutis-, ajankohtais-, asia- ja urheiluohjelmiin sekä erityisryhmien kuten lasten palvelemiseen. On vastuutonta politiikkaa kiristää verotusta siksi, että Yle voi tukea maailman mediajättejä ja tusinaviihteen tuottajia ostamalla samaa roskaa, jota tulee kaikilta kanavilta.

Ylen strategia ja julkisen palvelun rooli vaatisivat pikaista kirkastamista, mutta siitä ei edes keskustella. Verolla kerättävät 500 miljoonaa euroa vuodessa annetaan kyselemättä vanhojen rakenteiden ylläpitämiseen, kun samaan aikaan esimerkiksi kouluissa sekä terveyden- ja vanhustenhuollossa vaaditaan rajuja säästöjä. Herää epäily, että eduskunta on rakentamassa Ylestä itselleen omaa pientä hiekkalaatikkoa, jossa lapiota ei haluta viedä kenenkään kädestä.

Mainokset