Suomea kammetaan kasvuun erilaisilla komiteoilla ja työryhmillä. Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen esittää lisäksi hallituksen ja työmarkkinoiden yhteistä kasvustrategiaa. Puheet eivät valitettavasti vastaa tekoja.

Teknologiateollisuuden kevätkokouksessa puhunut Jutta Urpilainen oli saanut uutta innostusta kasvupuheisiin Ranskan sosialistipresidentin Francois Hollanden vaalivoitosta. Ministeri kehui työmarkkinoiden raamisopimusta ja budjettisäästöjä, vaikka yritysten kannalta molemmat ratkaisut ovat olleet enemmän kasvua tuhoavia kuin siihen kannustavia.

Puheet uudesta keskushallinnon ohjaamasta kasvustrategiasta kuulostavat huonolta vitsiltä, sillä Urpilainen ajaa itse samaan aikaan kasvua kuristavia hankkeita kuten pääomamarkkinoiden leimaveroa.

Hallituksella on pöytä pullollaan esityksiä, joilla kasvua voitaisiin tukea. Jorma Elorannan työryhmä esitteli Jyri Häkämiehen toimeksiannosta uuden investointiohjelman, Kari Stadigh listasi keinot pääomamarkkinoiden elvyttämiseen ja Pekka Ala-Pietilän ryhmä pohtii ICT-alan rakenteita.

Ideoista ei ole pulaa, mutta toteuttajista on. Kasvu ei synny komiteatyönä, se edellyttää käytännön päätöksiä.

Hallituksessa Urpilainen ja Häkämies kulkevat samaa tietä, mutta vastakkaisilla puolilla ja eri suuntaan. En usko, että nykyhallitus saa mitään konkreettista aikaan. Demarit pelkäävät presidentinvaalien katastrofin jälkeen kuntavaalitappiota kuin ruttoa, mikä johtaa kaikkien talouskasvun kannalta järkevien ehdotusten tyrmäämiseen, jos ne haisevat yhtään kokoomukselle.

Urpilaisen harmiksi hänen nimittämänsä Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen johtaja Juhana Vartiainen näyttää Ruotsin vuosinaan saaneen markkinaherätyksen. Entisen vasemmisto-keynesiläisen taloustutkijan ajatukset ohittavat hallituksen talouslinjan kaukaa oikealta, mutta sopisivat erinomaisesti uuden kasvustrategian pohjaksi.

Vartiainen nostaisi eläkeikää, karsisi työttömyysturvaa, alentaisi työn verotusta, poistaisi asuntolainojen korkovähennyksen, lyhentäisi kotihoidontukea, alentaisi nuorten palkkoja ja leikkaisi sosiaaliturvaa. Erittäin kannatettavia ehdotuksia, jotka pitäisi toteuttaa viipymättä, jos tavoitteena on talouskasvu. Toivottavasti Urpilainen kuuntelee tarkalla korvalla aateveljensä ajatuksia.

Itse lisäisin listaan tehottomien yritystukien poistamisen ja työnantajien vapauttamisen määräajaksi työnantajamaksuista uuden työntekijän palkkaamisessa.