Suomen on syytä olla varuillaan. Espanjan pankkikriisiin ja Kreikan tukemiseen haetaan pian taas apua eurobondeista. Yhteisvastuulla taatuista lainoista voi tulla pysyvä tulonsiirto pohjoisesta etelään.

Valtiovarainministeriön virkamiehet valmistautuvat lisäämään valtion budjettiin kaksi uutta menoerää: Espanjan pankkituki ja Kreikan sosiaalituki. Näin voi käydä, jos eurobondit nostetaan uudestaan pöydälle ja hyväksytään yhtenä rahoitusvälineenä Euroopan pysyvän vakausrahaston rinnalle.

Huoli on aiheellinen, sillä rahaston 500 miljardin euron ”palomuuri” ei riitä takaamaan talouden vakautta, jos Espanja alkaa osoittaa Kreikan-taudin oireita. Kreikalle on luvattu lainaa 174 miljardia euroa ja siitä 140 miljardia on nostettu ilman näkyviä tuloksia. Mittaluokka Espanjassa on moninkertainen.

Espanja joutuu todennäköisesti turvautumaan EU-maiden apuun pystyäkseen kattamaan pankkijärjestelmänsä siivoamisesta syntyvät luottotappiot. Tulonsiirrot Kreikkaan puolestaan jatkuvat niin kauan kuin maa pysyy euroalueen jäsenenä.

Vakausrahaston tulivoimaa yritetään lisätä vanhalla idealla eli eurobondeilla. EU- tai euromaiden takaamilla velkakirjoilla rahaston omia pääomia ja varainhankintaa voidaan kasvattaa, mutta samalla takaajien eli mukaan lupautuvien maiden takausvastuut laajenevat. Luottotappiot lankeavat takaajien maksettaviksi.

Kiivaimmin yhteisvastuuta ajavat oman nahkansa pelastamiseksi kaikkein velkaisimmat maat. Saksa, Suomi ja Hollanti ovat aiemmin vastustaneet ehdotuksia eurobondeista, koska niiden kautta syntyy helposti pysyvä tulonsiirto hyvin asiansa hoitaneilta mailta holtittomasti velkaantuneille. Saksan asenne on ilmeisesti pehmenemässä, koska sen omat pankit ovat vaarassa ajautua uuteen luottotappiokierteeseen, jos Kreikka irtoaa eurosta ja Espanjan pankkikriisi syvenee.

Letkujen irrottaminen Kreikasta olisi tehokas lääke, mutta siihen eivät Euroopan keskuspankki ja EU-komissio voi suostua. EKP on ostanut Kreikan velkapapereita noin 40 miljardin euron edestä ja lisäksi Kreikan pankit ovat sille velkaa 140 miljardia euroa. Jos Kreikka irtoaa eurosta, suurin osa saatavista muuttuisi tappioiksi.

Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen on vakuuttanut pankkivaltuustolle ja eduskunnan talousvaliokunnalle, että keskuspankkien Kreikka-riskit ovat hallinnassa eikä tappioita tule. Tarkkoja laskelmia riskien suuruudesta hän ei ole suostunut avaamaan. Riskit ovat suuria ja todellisia, eikä Suomella ole mitään syytä lähteä kasvattamaan riskejään eurobondien kautta.

Jos eurobondeilla lähdetään tukemaan sortuvia rakenteita, on parempi, että sen tekevät ne, joilla on eniten menetettävää. Talkoisiin ehtii mukaan, jos se osoittautuu toimivaksi ratkaisuksi. Ensin pitäisi saada Kreikka irti letkuista ja loppumaton rahavirta etelään katkaistua. Sitähän kreikkalaisten enemmistö näyttää itsekin haluavan.