Eurokriisi palaa otsikoihin

Espanja ja Italia puhaltavat uutta kipinää hetkellisesti hiipuneeseen eurokriisiin. Espanja kiehuu korruptiosta ja Italiaa uhkaavat pankkikriisi ja Berlusconi.

Espanjan pääministeri Mariano Rajoy on joutunut puolustautumaan maan lehdistössä esitettyjä korruptiosyytteitä vastaan. Kriisiviestintä ei ole vakuuttanut, sillä Rajoy on lähinnä tyytynyt kiistämään syytteet vastaamatta olennaisiin kysymyksiin. Julkisuuteen on jäänyt mielikuva ylimielisestä ja asioita salaavasta poliitikosta.

Korruptiosyytteillä voi olla poliittinen tausta, mutta joka tapauksessa ne horjuttavat Espanjaa ja koko euroaluetta herkällä hetkellä. Eurokriisi voi leimahtaa uudestaan, jos luottamus maan kykyyn selvitä talousvaikeuksista romahtaa uudelleen. Ja siitä on jo merkkejä, sillä Espanjan valtionlainojen korko on kääntynyt taas nousuun.

Espanjan kymmenvuotisen valtionlainan korko nousee sitä mukaa, kun luottamus maan hallitukseen heikkenee.
Espanjan kymmenvuotisen valtionlainan korko nousee sitä mukaa, kun luottamus maan hallitukseen heikkenee.

Italiassa maan kolmanneksi suurin ja maailman vanhin yhä toiminnassa oleva pankki Monte dei Paschi di Siena on ajautunut vararikon partaalle. Euroopan keskuspankin nykyinen ja Italian keskuspankin entinen pääjohtaja Mario Draghi on käynyt itse paikan päällä selvittelemässä kriisiä, joka voi laajetessaan vaatia Italialta miljardien eurojen pankkitukipakettia.

Pankkien lisäksi luottamusta Italiaan horjuttaa entinen pääministeri Silvio Berlusconi, joka pyrkii takaisin valtaan lupaamalla verohelpotuksia ja talouskurista luopumista. Se ei Italialle rahaa lainaavia sijoittajia miellytä, mikä näkyy Italian valtionlainojen korkojen nousuna.

Italian valtionlainojen korot nousevat pankkien vaikeuksien ja Berlusconin populismin pelossa.
Italian valtionlainojen korot nousevat pankkien vaikeuksien ja Berlusconin populismin pelossa.

Italian pankkien ongelmat ovat jatkuneet jo vuosikymmeniä. Italian hallitus ja keskuspankki suojelivat maan pankkeja kansainväliseltä kilpailulta, mikä on vaikeuttanut sopeutumista vaikeisiin aikoihin. Vuonna 2005 Italian keskuspankin pääjohtaja Antonio Fazio yritti estää hollantilaisen ABN Amron pääsyn Italian markkinoille, kun se oli ostamassa paikallista Banca Antonvenetaa.

ABN Amro sai lopulta Antonvenetan haltuunsa. Nykyisin se on osa kriisipankki Monte dei Paschi di Sienaa. ABN Amro puolestaan jaettiin brittipankki Royal Bank of Scotlandin, Espanjan Banco Santanderin ja belgialaisen Fortisin kesken. Näistä vain Santander on pysynyt pystyssä ilman valtion apua.

Pääjohtaja Antonio Fazio tuomittiin vuonna 2011 kahteen otteeseen vankeuteen. Tuomioistuimen mukaan Fazio syyllistyi osakemarkkinoiden vääristämiseen yrittäessään torjua ulkomaalaisomistuksen kasvua Italian pankkijärjestelmässä.

Mainokset