Kriisistä kasvuun tarujen saarella

Löytyisikö ratkaisu euroalueen ongelmiin täältä?
Löytyisikö ratkaisu euroalueen ongelmiin täältä?

Tästä on kiivettävä vielä muutama sata metriä, sitten olemme perillä, vihreään maihinnousutakkiin ja harmaaseen villapaitaan pukeutunut karheapartainen vaalea mies huutaa ja jatkaa patikointia kivikkoisessa maastossa.

Nousemme hitaasti jyrkänteelle. Sen päältä avautuu näkymä kivikkoiseen jokiuomaan, jonka jyrkät reunat näyttävät siltä kuin valtava jättiläinen olisi repinyt ne irti toisistaan. Metrin päässä jalkojen juuressa maa taittuu pystysuoraan yli kymmenmetriseen pudotukseen.

Uoman pohjalla virtaa muutaman metrin levyinen joki, jonka takana tummanpuhuva kallio nousee kohti aurinkoa, hieman vastapäistä reunaa korkeammalla. Kallion laelta syöksyy vettä valtoimenaan alas ja muodostaa pienen lammen ennen kuin pyörähtää muutaman kierroksen kautta liikkeelle kohti alajuoksua.

Seisomme Pohjois-Amerikan ja Euraasian mannerlaattojen saumakohdassa, jota tuliperäinen maa repii aina vaan leveämmäksi. Islanti on äärimmäisyyksien maa. Kylmän kuoren alla kuplivat kuumat lähteet myös silloin, kun pieni kansa syöksyi vauraudesta vararikkoon.

”Tunnelma Reykjavikissa oli kuin Ranskan vallankumouksessa. Päitä vaadittiin vadille. Keskuspankissa vietettiin henkilöstöjuhlaa, kun kansa hakkasi patoja ja pannuja oven takana. Jotkut mielenosoittajista pääsivät murtautumaan sisään ennen kuin poliisit ehtivät paikalle. Viha pankkiireita ja hallitusta kohtaan tuntui pelottavalta”, viisikymppinen maiharimies muistelee kauhun hetkiä.

Hän on Stefan Stefansson, Islannin keskuspankin viestintäjohtaja. Stefansson seurasi aitiopaikalta Islannin kansatalouden ja rahajärjestelmän luhistumista. Hänen esimiehensä, keskuspankin pääjohtaja David Oddsson oli yksi vainotuista, entinen pääministeri ja ulkoministeri, joka veljeili maan perikatoon vieneiden pankkiirien kanssa. Hänen kuvansa koristi Reykjavikin ravintoloiden pisuaareja.

Kun pankeista tulee
kotimaataan isompia

Islannin talous oli muutaman suvun ja pankin hallussa. Pankit ottivat valtavia riskejä lainarahalla, tekivät huikeita voittoja ja ottivat lisää lainaa. Suomessa islantilaiset ilmestyvät Elisan, Sammon ja Finnairin suuromistajiksi. Pankkien velka oli kymmenkertainen Islannin talouteen verrattuna. Mittasuhteet olivat samaa luokkaa kuin Kyproksen veroparatiisissa viisi vuotta myöhemmin. Kun rahoitus alkoi kuivua, varoja siirrettiin velkojilta piiloon.

Vielä vuonna 2006, vain kaksi vuotta ennen kriisin synhtyä, Islannin taloutta ja pankkijärjestelmää pidettiin täysin vakaana. Yhdysvaltain keskuspankin entinen ekonomisti ja johtokunnan jäsen Frederic Mishkin kirjoitti Islannin finanssivakautta käsitelleessä raportissa:

”Islannissa finanssialan säätely ja valvonta on korkealuokkaista. Maan taloudellinen asema on vahvempi kuin Yhdysvalloissa, Japanissa ja muualla Euroopassa. Rahoitusvakaus voi perinteisesti horjua kolmesta syystä:

  1. finanssimarkkinat vapautetaan ilman kunnollista vakavaraisuussääntelyä ja pankkivalvontaa, 
  2. talous on epävakaa, 
  3. rahapolitiikka on varomatonta.

Yksikään näistä ei päde Islantiin. Talous on jo sopeutunut kauan sitten toteutettuun finanssimarkkinoiden vapauttamiseen. Lisäksi vakavaraisuussääntely ja pankkivalvonta ovat yleisesti hyvällä mallilla. Talouden epävakaus ei ole Islannissa ongelma, pikemmin päinvastoin. Islannin talous on vakaa ja valtiolla vähän velkaa (alle 10 % BKT:sta) ja täysin rahoitettu eläkejärjestelmä (varat yli 120 % BKT:sta). Rahapolitiikka on onnistunut pitämään inflaation kurissa.”


Lähde: Mishkin Frederic ja Herbertsson Tryggvi Thor: Financial Stability in Iceland, Iceland Chamber of Commerce 2006.

Islannin pankit Landsbanki, Glitnir ja Kaupthing ostivat  itselleen asiakkaita. Ne maksoivat talletuksista paremmin kuin muut.  Man-saarella Kaupthingin tytärpankki tarjosi talletuksille jopa 7,5 prosentin korkoa tavanomaisen parin prosentin sijasta.  Kypros on korkotarjousten ohella houkutellut talletuksia ja sijoituksia mittavilla veroeduilla. 

Islannin pankkien tilanne kärjistyi keväällä 2008, kun epävarmuus rahoitusmarkkinoilla kasvoi ja rahoitusehdot kiristyivät. Euroopan keskuspankki jatkoi Islannin pankkien luotottamista, vaikka niiden antamat vakuudet kyseenalaistettiin monissa keskuspankeissa.

Epäluottamus kasvoi ja Islannin valuuttavaranto kuivui. Pohjoismaista järjestyi hätärahoitusta, mutta Suomen Pankki ei lähtenyt mukaan. Pääjohtaja Erkki Liikanen olisi toisaalta halunnut auttaa Islantia, mutta pankki oli jo EKP:n kautta talkoissa mukana.

”Jos islantilaisia pankkeja pelastetaan, niin se on varmasti epäsuosituin pankkituki koskaan,” Liikanen pohti. Silloin ei vielä tiedetty Kreikan tai Kyproksen ongelmista.

Syyskuun puolivälissä 2008 Lehman Brothers, yksi amerikkalaisista investointipankkien ikoneista, kaatui. Sen mukana romahti koko Islannin pankkijärjestelmä, kun pankit eivät saaneet enää rahaa velkojensa maksuun. Islannin valtio otti  pankit haltuunsa estääkseen talletuspaon.

Suomessa Rahoitustarkastus jäädytti Kaupthingin Suomen sivuliikkeen toiminnan ja kielsi varojen siirron Islantiin. Pankin toiminta Suomessa ajettiin alas ja tallettajat saivat pitää säästönsä. Asiakkuudet siirrettiin Nordeaan, OP-Pohjolaan ja Sampo Pankkiin. Glitnir ostettiin takaisin Suomeen. Englannissa ja Hollannissa Lansdbankin perustama verkkopankki Icesave toimi kuin Glitnir ja Kaupthing Suomessa. Se houkutteli asiakkaita anteliailla talletuskoroilla. Islannin kansa päätti, että Englanti ja Hollanti saavat itse pelastaa tallettajansa.

Islannin talous toipuu

Islanti on toipunut romahduksestaan. Sen talous kasvaa nyt nopeinta tahtia Euroopassa. Ongelmapankit otettiin valtiolle ja koko pankkijärjestelmä uudistettiin, velkoja leikattiin ja Islannin kruunu devalvoitiin. Pankkien varallisuudesta katosi 85 prosenttia, mutta vienti ja investoinnit alkoivat elpyä nopeasti. Ulkomaisille velkojille Islanti ilmoitti, että velkoja leikataan tai ehdot neuvotellaan uudestaan. Velkojille tarjottiin myös osakkuutta valtion omistamista pankeista.

Kreikkaan ja nyt Kyprokseen olisi pitänyt soveltaa Islannin mallia: ottaa pankit valtiolle, järjestellä velat uudelleen, pääomittaa vain elinkelpoiset pankit ja toteuttaa aidosti sijoittajanvastuu, mutta säästää alle 100 000 euron tallettajat tappioilta. Suurimpana velkojana Euroopan keskuspankin pitäisi ottaa huomattava vastuu tappioista kantaakseen. Tähän asti EKP on onnistunut tekemään valtavat voitot, kun sen hallussa olevien kriisimaiden velkakirjojen arvo on noussut.

Mainokset