Kova verotus hillitsee haitallisia tapoja kuten tupakan ja alkoholin kulutusta. Verotuksella taas on omat haittansa.  

Paheiden verottaminen nousi julkiseen keskusteluun, kun Elinkeinoelämän Keskusliitto ehdotti tupakkaveron muuttamista siten, että vero määrättäisiin ensisijaisesti savukkeiden määrän eikä arvon perusteella. Uusi veromalli nostaisi halvimpien savukeaskien hintoja, mikä puolestaan vähentäisi nuorison haluja tupakanostoon. Samalla valtion verokertymä kasvaisi.

Suomalainen tupakkavero alkaa olla Euroopassa kummajainen, sillä useimmat maat ovat siirtyneet EU-komission ja Kansainvälisen terveysjärjestön WHO:n suosittelemaan malliin. Suomenkaltainen verojärjestelmä on käytössä enää lähinnä Etelä-Euroopan kriisimaissa lukuun ottamatta Kreikkaa, joka on hiljattain uudistanut verotustaan.

Alkoholiverotus muutettiin volyymipohjaiseen suuntaan jo parikymmentä vuotta sitten. Viranomaisten ristiriitaisena tavoitteena on verotuksella vähentää kulutusta, mutta samalla säilyttää verotulot, joita tupakasta kertyy noin 700 miljoonaa ja alkoholista lähes kaksinkertaisesti eli 1,3 miljardia euroa.

Tulevaisuudessa valtio kerää lisää tuloja makeisveron nostolla. Suomessa on myös keskusteltu rasvaverosta terveyden edistämiseksi. Tanskassa sitä kokeiltiin laihoin tuloksin. Ihmiset alkoivat käydä kauppareissuilla Ruotsissa ja Saksassa.

Alkoholin, tupakan ja muiden paheiden verotusta kiristämällä valtio kartuttaa kassaansa, mutta harvoin jos koskaan viranomaiset esittävät laskelmia veronkorotusten kokonaisvaikutuksista. Hollantilainen taloustieteen professori Sijbren Cnossen Maastrichtin yliopistosta on selvittänyt haittaverojen vaikutuksia. Hän johti tutkimusta, jossa selvitettiin sekä verotuksen että sääntelyn vaikutuksia tupakointiin, alkoholin käyttöön ja uhkapeleihin.

Tupakointi aiheuttaa eniten vältettävissä olevia kuolemantapauksia EU:ssa, alkoholin käyttö voi johtaa pysyviin fyysisiin tai psyykkisiin sairauksiin ja uhkapeliriippuvuus on vakava taloudellinen ongelma. Riskeistä huolimatta kuluttajat haluavat itse päättää nautinnoistaan, joilla voi yksilötasolla olla myös positiivisia vaikutuksia.

Missä siis kulkee raja yksilönvapauden ja viranomaisten määrittämän haitallisuuden välillä? Professori Cnossenin mielestä pelkästään veroja jatkuvasti korottamalla tai aineet kokonaan kieltämällä ongelmat eivät ratkea, koska esimerkiksi tupakan ja alkoholin matkustajatuonti ja salakauppa alkavat kukoistaa ja synnyttää uusia yhteiskunnallisia ongelmia. Suomessa hiljattain käydyssä keskustelussa keskioluen myynnin siirtämisestä Alkoon poliitikot eivät lainkaan pohtineet ehdotuksen haittoja, jotka olisivat olleet todennäköisesti hyötyjä suuremmat.

Cnossenin tutkimuksessa pohditaan verotuksen ja ”paheiden” aiheuttamien todellisten kustannusten välistä yhteyttä. Tupakansavun ympäristövaikutusten ja keuhkosyövän tai alkoholismin yhteiskunnallisia kokonaiskustannuksia pitäisi pystyä laskemaan, jotta vero määräytyisi oikeudenmukaisesti. Vastaavasti ikääntyneiden tupakoijien ennenaikaisen ja nopean kuoleman eläke-, sosiaali- ja terveysmenoja vähentävä vaikutus pitäisi ottaa laskelmissa huomioon.

Verojen pitäisi EU-alueella olla yhdenmukaiset, jotta matkustajatuonti ja rajakauppa vähenisivät. Esimerkiksi puolet EU-maista ei peri viinistä lainkaan alkoholiveroa. Tupakkavero Englannissa on kolminkertainen Espanjaan verrattuna.

Vaikka verojen kiristystä perusteltaisiin yhteiskunnallisilla haitoilla, taustalla on usein viranomaisten holhoava asenne ja usko, että ihmiset eivät tiedä tarpeeksi tupakan tai alkoholin haitoista. Siksi kulutusta yritetään vähentää veroja nostamalla. Jos ongelma on tiedonpuute, niin eikö silloin pitäisi tehostaa valistusta eikä kiristää veroja, tutkimuksessa kysytään. Muulla sääntelyllä kuten tupakoinnin kieltämisellä ravintoloissa ja työpaikoilla on todennäköisesti ollut yhtä suuri vaikutus kuin veronkorotuksilla.

Hallitusohjelmassa on luvattu, että tupakan verotuksessa siirrytään kohti yksikköpainotteista verotusta terveydellisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi  on jo ehtinyt patistella hallitusta muuttamaan tupakkaveron rakennetta. Sasin mukaan mallin hyödyt ovat selvät. Tanskassa tupakasta saatavat verotulot ovat kasvaneet samalla kun tupakointi on vähentynyt. Siellä uuteen järjestelmään siirryttiin viime vuonna.  Tulokset ovat siis rasvaveroon verrattuna rohkaisevia.