Suomi romahti rupusarjaan

Suomi häviää Kreikalle ja muille Etelä-Euroopan kriisimaille taloudenpidossa, kun mittarina käytetään vaihtotasetta eli kansakunnan velkaantumista ulkomaille.

Suomen viennin ja tuonnin suhdetta kuvaava vaihtotase on painunut pitkäaikaisesti alijäämäiseksi ensimmäistä kertaa sitten 1990-luvun lamavuosien. Vel­kaan­tuminen ulkomaille on jatkunut vuodesta 2011 ja vaihtotaseen alijäämän suuruudessa Suomi häviää jo Kreikalle ja muille EU:n kriisimaille.

Vaihtotaseeltaan EU:n vahvimpia vientivetureita ovat Saksa, Irlanti ja Ruotsi.

Suomi on vajonnut vaihtotaseeltaan EU:n surkeimpien maiden joukkoon.
Suomi on vajonnut vaihtotaseeltaan EU:n surkeimpien maiden joukkoon.
Lähde: OECD

Vaihtotaseen heikkeneminen kertoo kansantalouden ja erityisesti vientiteollisuuden kilpailukyvyn rapautumisesta. Ennen finanssikriisiä Suomen kokonaisvienti oli enimmillään lähes 90 miljardia euroa vuodessa ja vaihtotase suhteessa kansantalouden kokonaistuotantiin melkein kymmenen prosenttia plussalla. Vuoden 2013 lopussa viennin arvosta oli hävinnyt kolmasosa. Tuonti on vähentynyt vientiä hitaammin, mikä kiihdyttää velkaantumista, kun alijäämä joudutaan rahoittamaan lainarahalla.

Suomen kansatalouden romahdusta on selitetty Nokialla ja eurolla. Teknologiateollisuuden osuus viennistä on kutistunut ja vahva euro vaikeuttaa vientiä EU-alueen ulkopuolelle. Supercell ja Rovio eivät aukkoa pysty täyttämään. Ulkomaankaupalla rahoitetaan leijonanosa Suomen hyvinvoinnista, joten vientiteollisuuden kannattavuudesta on syytä olla huolissaan.

Hallitus on ummistanut silmänsä tosiasialta, että Suomi vajoaa vauhdilla kriisimaiden joukkoon. Investointien kautta tuleva viennin ja työpaikkojen kasvu täyttäisi julkisen talouden kestävyysvajeen. Yhteisöveron alentaminen muutamalla prosenttiyksiköllä auttaa hitaasti ja vain niitä yrityksiä, jotka tekevät voittoa.

Työnteon ja yrittämisen verotusta pitäisi laskea nopeasti sen sijaan, että hallitus askartelee uusien veronkorotusten kanssa. Muutama miljardi euroa voitaisiin irrottaa veroaleen poistamalla asuntolainojen korkojen verovähennysoikeus kokonaan, poistamalla ammattiliittojen jäsenmaksujen verovähennysoikeus, kiristämällä tuntuvasti vapaan autoedun ja asuntoedun verotusarvoja sekä karsimalla yritystukijärjestelmää ja kohdistamalla tuet vain uusiin innovaatioihin ja vientihankkeisiin.

Suomeen tarvitaan satoja Supercellin ja Rovion kaltaisia yrityksiä, mutta ei ainoastaan pelialalle, vaan tukemaan myös perinteisen metsä- ja metalliteollisuuden uudelleensyntymistä. Siitä on jo nähty merkkejä biodieselin ja erilaisten bio- ja nanomateriaalien tuotannossa. Devalvaatio ei Suomea enää pelasta, vaan eväät on löydyttävä omasta pussista. Yritysjohtajilta kaivataan nyt esimerkillistä vienti- ja markkinointiosaamista.

Mainokset