Pilvenpiirtäjäindeksi ennakoi romahdusta

Maailman korkein rakennus Burj Khalifa saa kilpailijoita, mutta kestääkö maailmantalous sen ilman uutta romahdusta?

Talouden käänteitä ennakoiva pilvenpiirtäjäindeksi varoittaa korkokuplan puhkeamisesta. Indeksi luotiin huumorimielellä, mutta siitä löytyy yhteys suhdanteisiin.

Pilvenpiirtäjäindeksin kehitti investointipankki Dresdner Kleinwort Wassersteinin kiinteistöanalyytikko Andrew Lawrence vuosituhannen vaihteessa juuri ennen IT-osakkeiden romahdusta. Sen jälkeen ekonomisti Mark Thornton perehtyi tarkemmin pilvenpiirtäjien rakentamistahdin ja taloussyklien yhteneväisyyteen.

Mark Thorntonin mukaan uudet maailmanennätyskorkeuksia hipovat pilvenpiirtäjät ovat merkki rahoitusmarkkinoiden häiriöistä. Korot ovat liian alhaalla ja riskien hinnoittelu pielessä, mikä johtaa yltiöpäisiin rakennushankkeisiin. Itse rakennukset eivät aiheuta taloudellista romahdusta, mutta ilmentävät kasvun keinotekoisuutta.

Kiinaan vuoteen 2017 mennessä suunnitelluista yli sadasta uudesta pilvenpiirtäjästä noin puolet on rakenteilla ja moni niistä mahtuu maailman kymmenen korkeimman listalle. Saudi-Arabia ilmoitti hiljattain rakentavansa maailman korkeimman pilvenpiirtäjän Kingdom Towerin. Kiinaan on suunnitteilla taivaita hipova pilvenpiirtäjäprojekti Sky City, jonka aloittaminen on viivästynyt. Pilvenpiirtäjäksi määritellään rakennus, jonka korkeus ylittää 240 metriä.

Pilvenpiirtäjiä rakennetaan velkarahalla, jonka saatavuutta keskuspankkien setelipainot ja kevyt rahapolitiikka tukevat. Rakentamisen elvyttävä vaikutus toimii vain hetken, sillä toimistotilojen vuokramarkkinat maailmalla ovat heikoissa kantimissa. Korkoelvytys on suuntautunut tuotannollisten investointien sijaan spekulatiivisiin kohteisiin korkeamman tuoton toivossa, mikä vie terän todelliselta talouskasvulta.

Kun rakennuskupla puhkeaa, maailmalla on entistä enemmän tyhjiä pilvenpiirtäjiä ja kannattavuuskriisissä kärvisteleviä rakentajia ja rakennuttajia. Pankkien epävarmat saatavat kasvavat ja näin keskuspankkien on pakko kannatella korkokuplaa, ettei pankkikriisi räjähtäisi syliin uudestaan.

Pilvenpiirtäjien rakentamiseen liittyneet ensimmäiset talouskriisit ajoittuvat jo 1900-luvun alkupuolelle. Vuoden 1907 pankkikriisin alla ryhdyttiin rakentamaan ennätyskorkeita rakennuksia New Yorkiin. Vastaavasti pörssiromahduksen kynnyksellä 1929 aloitettiin Chrysler Buildingin ja Empire State Buildingin pystyttäminen.

Tuoreimpia esimerkkejä ovat Aasian talouskriisin alla Malesian Kuala Lumpuriin noussut Petronas Twin Towers ja Dubain Burj Khalifa, joka valmistui keskelle kansainvälistä finanssikriisiä 2010. Dubailta loppuivat rahat kesken rakentamisen ja hankkeen rahoitti loppuun Abu Dhabin sheikki, joka on Dubain hallitsijan serkku. Samalla pilvenpiirtäjän nimi vaihtui Burj Dubaista Burj Khalifaksi.

Mark Thornton piti vuonna 2007 Burj Khalifan rakentamista hälytysmerkkinä, joka enteili kiinteistökuplan huipentumista.  Thorntonin mukaan vaaran merkki ei tule pelkästä maailmanennätyksestä, vaan rakentamisen kokonaisvolyymin uudesta ennätystasosta. Euroopan korkein rakennus, Lontoon Shard, valmistui 2012 eurokriisin keskelle ja uusia on rakenteilla.

Yhdysvaltain talouskasvun jääminen alkuvuonna miinusmerkkiseksi kertoo syvistä ongelmista, joita pelkkä rahan määrän lisääminen taloudessa ei ratkaise. Lisääntyvä halpa raha kasvattaa vain uusia kuplia, elleivät  talouden ja tuotannon rakenteet uudistu.

Mainokset