Kuluttamalla köyhyyteen

Velkaelvytyksen kannattajat vaativat julkisten menojen lisäämistä talouskasvun aikaansaamiseksi. Syntyykö vauras yhteiskunta kuluttamalla vai säästämällä?

Kreikan olisi aika opetella tulemaan toimeen omillaan. Ero eurosta olisi askel oikeaan suuntaan ja markkinaehtoiseen velkahinnoitteluun.
Kreikan olisi aika opetella tulemaan toimeen omillaan. Ero eurosta olisi askel oikeaan suuntaan ja markkinaehtoiseen velkahinnoitteluun.

Kreikassa on velkaelvytetty vuosikausia. Julkiset menot ovat kasvaneet nopeammin kuin verotuotot. Velkaa on jo annettu anteeksi, kun laina-aikoja on jatkettu, korkoja alennettu ja korottomia vuosia lisätty lainoihin. Miten kuluttamisen ylläpito velkarahalla vuosi toisensa jälkeen on auttanut kreikkalaisia? Ei mitenkään.

Lapsille opetetaan, tai on ennen opetettu, säästäväisyyttä. Kannattaa säästää, jotta voi myöhemmin kuluttaa. Köyhä ei yleensä rikastu velkaantumalla, vaan säästämällä. Joskus tätä sääntöä on noudatettu myös kansantalouden tasolla, mutta ei enää vuosiin.

Köyhät kansantaloudet uskovat rikastuvansa ottamalla rajattomasti lisää velkaa tai painamalla lisää seteleitä. Kreikka on testannut ensimmäistä ja Zimbabwe jälkimmäistä vaihtoehtoa.

Velka auttaa rikastumaan, jos kukaan ei peri sitä takaisin. Silloin joku muu köyhtyy. Toinen vaihtoehto on, että velka kasvaa kansantaloutta hitaammin.

Kulutus kasvaa, kun taloudessa menee hyvin. Kulutus laskee, kun suhdanteet heikkenevät. Psykologia vaikuttaa talouteen, mutta siitä huolimatta keskuspankkiirit ja muut talousviisaat yrittävät ohjata taloutta matemaattisten mallien mukaan. Sosialistinen taloussuunnittelu on heräämässä taas eloon.

Korkoale ei toimi, setelipaino ei toimi, entä jos annettaisiin edes vähän tilaa markkinoille? Jos euro olisi syntynyt markkinoiden ehdoilla, Kreikka ei olisi siinä mukana, eikä moni muu Etelä-Euroopan reunavaltio.  Jos markkinoilta olisi kysytty, Kreikka ei olisi koskaan voinut velkaantua nykyistä tahtia, koska korkotaso olisi ollut sille liian korkea. Kreikkalaisten olisi ollut pakko säästää ja kuluttaa myöhemmin.

Ilmainen raha ei luo vaurautta, eikä markkinaehtoisia investointeja. Se synnyttää kulutusta, joka johtaa köyhyyteen ja korruptioon. Vaurauden luonti edellyttää markkinaehtoisia investointeja, joille on aitoa kysyntää. Vain siten luodaan pysyviä työpaikkoja, verotuloja ja kestävää hyvinvointia.

Jos kulutusta halutaan lisää, se on tehtävä markkinaehtoisesti ilman julkisten menojen lisäämistä. Parasta elvytystä on verojen alentaminen, julkisten menojen säästäminen. Kumpi tekee parempia investointi- ja kulutuspäätöksiä, yksityinen yrittäjä ja kuluttaja, vain julkisia rahoja omille etupiireilleen jakava poliitikko tai hallintovirkamies?

Mainokset