Hyvätuloisten eläkeläisten raippaveroa ei pidä poistaa. Suuria eläketuloja voi verottaa ankarasti, koska ne sisältävät ansaitsematonta tuloa.
Helsingin Sanomien ansioitunut politiikan toimittaja Unto Hämäläinen taitaa esiintyä omassa asiassaan haikaillessaan hyvätuloisten eläkeläisten raippaveron poistamisen perään. Hän lähestyy eläkeikää, eikä kuulu pienituloisimpien eläkeläisten joukkoon.
Kolumnissaan Hämäläinen toistaa usein esitetyn harhaluulon, että työntekijät kartuttaisivat eläkkeensä omalla työllään. Näinhän asia ei ole. Yksikään pitkäaikainen eläkeläinen ei ole kustantanut koko eläkettään itse, vaan suuren osan siitä maksaa työssäkäyvä keskiluokka.
Nykyinen osittain rahastoiva eläkejärjestelmä syntyi 1960-luvulla ja vuosikymmeniä työeläkkeiden taso määräytyi vain neljän viimeisen työvuoden ansioiden mukaan. Uran loppuvuosille järjesteltiin ylitöitä ja palkankorotuksia, jotta eläkkeen taso saatiin keinoteltua ylöspäin ja muiden maksettavaksi.
Hämäläinen on huolissaan yli 45 000 euroa ansaitsevien eläkeläisten toimeentulosta, joka siis ylittää suomalaisen keskiansion. Eläkkeen tarkoitus on sanakirjamääritelmän mukaan turvata elintaso työvuosien jälkeen. Eläkkeellä ei ole tarkoitus vaurastua. Se osuus pitäisi hoitaa työvuosien aikana.
Kansantalouden kannalta on tuhoisaa kiristää keskiluokan verotusta sen vuoksi, että hyvätuloiset eläkeläiset saisivat lisää rahaa, jota he eivät ole ansainneet.
Otetaan esimerkki. Kuvitellaan, että tienaan 75 000 euroa vuodessa. Maksan siitä työeläkemaksuja 4 500 euroa vuodessa. Työnantaja maksaa 15 000 euroa. Kuvitellaan lisäksi, että olen tehnyt töitä urani alussa kymmenen vuotta suomalaisella keskipalkalla, minkä jälkeen palkkani on noussut vähitellen nykyiselle tasolle. Jatkan samalla palkalla 65-vuotisaaksi asti. Paljonko olen itse maksanut eläkkeestäni?
Palkastani peritään 40 vuoden työuran aikana työeläkemaksuja yhteensä 132 500 euroa. Jos elän 90-vuotiaaksi, olen ansainnut itselleni eläkettä 440 euroa kuukaudessa. Työnantaja on vuosien saatossa maksanut yhteensä 454 000 euroa, mikä tuottaa 1 500 euroa eläkettä kuukaudessa.
Tällä laskelmalla olen säästänyt työnantajani avustuksella itselleni vajaan 2 000 euron työeläkkeen, mikä vastaa noin 30 prosenttia nykyisestä palkastani. Sekin summa on liian suuri, koska eläkemaksut olivat aikaisemmin huomattavasti matalammat ja työurassani on ulkomailla vietettyjä välivuosia. Tästä huolimatta eläkejärjestelmä lupaa tuottaa minulle paljon tuota summaa suuremman eläkkeen.
Se katetaan eläkerahastojen tuotoilla ja keskiluokan veroilla. Järjestelmä kestää pystyssä vain, jos talous kasvaa, työttömyys laskee ja eläkerahastot tuottavat hyvin.
Suuret ikäluokat ovat luvanneet itselleen noin 60 prosentin eläketason, mikä on siis kaksinkertainen todelliseen ansaittuun säästöön verrattuna. Puheet siitä, että joku maksaisi työllään eläkkeensä pitävät paikkansa vain, jos työura on ollut todella pitkä ja eläkeaika lyhyt.
Keskiluokan verotaakan keventämiseksi isoja, keskipalkan ylittäviä, eläkkeitä voisi verottaa jopa entistä ankarammin, jos hyväosaisten eläkemenoja ei saada muuten alennettua tai työuria pidennettyä useilla vuosilla. Nykyistä pienemmät isot eläkkeet ohjaisivat hyvätuloisia myös säästämään enemmän vanhuuden varalle sen sijaan, että jatkuvasti väitetään kuinka joku on työllään ansainnut suuren eläkkeensä.
Talouden tulkki 