Professori Urpo Kangas kannusti hiljattain eläkeläisiä kuluttamaan säästönsä, koska aikuiset lapset eivät perintöjä tarvitse.  Kulutuksen ohella perinnöillä voisi rahoittaa eläkkeitä.

Varallisuus keskittyy yhä harvemmille. Rikkain prosentti omistaa yli puolet maailman varallisuudesta. Suomi on varallisuuden jakautumisessa yksi maailman tasa-arvoisimpia maita, mutta kehitys vie samaan suuntaan.

Perinnöt vauhdittavat varallisuuden kasautumista. Suomessa suuret ikäluokat ovat tottuneet säästämään kuluttamisen sijasta. Vähistäkin varoista halutaan jättää jotain lapsille, vaikka omasta elintasosta tinkimällä.

Suomalaiset ovat talouden vaikeista vuosista huolimatta vaurastuneet ja perintöjen määrä kasvaa. Valtiolle perintövero tuottaa noin 600 miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi valtiolle jää jakamattomia perintöjä muutama kymmenen miljoonaa vuosittain.

Eläkkeiden rahoitus
kaipaa uusia ideoita

Suomessa perintöjen verotus on maltillista. Suoraan alenevassa polvessa perinnöistä maksetaan 8-20 prosenttia veroa. Voisiko perintöverotusta kiristämällä hidastaa varallisuuserojen kärjistymistä ja parantaa samalla yritysten mahdollisuutta luoda uusia työpaikkoja?

Omaisuuden verottaminen voi kuulostaa sosialismilta, mutta olen vahvasti markkinatalouden, yrittäjyyden ja kilpailun kannattaja. Parhaiten markkinatalous tuottaa työtä ja hyvinvointia vakaassa ympäristössä, joka ei anna ääripäiden välisten sosioekonomisten erojen kärjistyä.

Uusia keinoja tarvitaan, jos elintason romahdus Suomessa halutaan estää. Eläkkeet nielaisevat jo neljänneksen palkkasummasta ja maksajien määrä vähenee. Vain osa eläkkeistä on rahastoitu etukäteen.

Perheyrittäjät ja rikkaat perilliset vaativat kiivaimmin perintöveron alentamista. Se tuntuu oudolta, sillä sukupolvenvaihdos on mahdollista tehdä hyvin verotehokkaasti, vaikka perintöverotusta kiristettäisiin. Perintöverot eivät ole estäneet Herlinejä ja Ehrnrootheja siirtämästä omaisuuksia alemmille polville.

Mikään tutkimus ei toisaalta todista, että omasta suvusta löytyy aina paras jatkaja yritystoiminnalle. Pääomasijoittaja tuo usein kasvun mukanaan.

Toisaalta voidaan sanoa, että perintöveroa kiristämällä laitettaisiin taas keskiluokka kärsimään. Ehkä elämänhallinnassa on jotain pielessä, jos tulevaisuus on rakennettu vain tulevien perintöjen varaan.

Perintörahat
eläkkeisiin

Perintöverojen tuotto pitäisi ohjata suoraan eläkerahastoihin. Samalla summalla alennettaisiin lakisääteisiä työeläkemaksuja. Jos perintöveroa kiristettäisiin, sen tuotto nousisi helposti miljardiin euroon.

Hallitus on laskenut, että kilpailukykyloikkaan liittyvä työnantajamaksujen alentaminen maksaisi valtiolle 800 miljoonaa. Jos eläkkeitä rahoitettaisiin perinnöillä, yritysten sivukulut alenisivat. Rahaa jäisi investointeihin ja työpaikkoihin. Samalla varallisuuden kasautuminen yhä harvemmille hidastuisi.

Iso osa perinnöistä on joka tapauksessa kiinteätä omaisuutta kuten asuntoja ja metsää, jota veropakolainen ei voi viedä mukanaan.

Yksityisiltä työnantajilta ja työntekijöiltä kerätään vuodessa noin 13,5 miljardia euroa työeläkemaksuja. Se vastaa 24 prosenttia 57 miljardin euron palkkasummasta ja noin puolta valtion tuloveron tuotosta.

Jos yritys maksaa palkkoina 100 miljoonaa euroa, hallituksen tavoittelema 1,7 prosenttiyksikön alennus sosiaaliturvamaksuihin merkitsisi 1,7 miljoonan euron säästöä, joka voisi auttaa yritystä kasvamaan. Iso osa alennuksesta olisi mahdollista kattaa perintöveroilla.