AKT:n johtamisongelmat ovat esimerkki syövästä, joka jäytää monia organisaatioita. Narsistiset johtajat manipuloivat, uhkailevat ja nöyryyttävät ihmisiä.

Narsistisesta persoonallisuushäiriöstä kärsivä johtaja rakentaa ympärilleen uskollisen hovin ja nauttii ihailusta. Hän ei tunne empatiaa, mutta osaa näytellä herkkää, jos se edistää hänen omia valtapyrkimyksiään. Narsisti ei siedä toisinajattelijoita.

Narsisti ajaa organisaatiota muutoksesta toiseen. Sen avulla hän pystyy perustelemaan olemassaoloaan, peittämään virheitään ja syyttämään muita epäonnistumisesta. Muiden ponnistelut narsisti mitätöi. Yhteisö sairastaa, mutta narsisti voi hyvin.

Hierarkkinen organisaatio, itsevaltainen johtaminen ja byrokraattinen hallinto luovat narsistiselle johtajalle suotuisan kasvualustan. Tällaisessa ympäristössä pienetkin asiat päätetään organisaation huipulla, ja johto eristäytyy helposti elämään omaa todellisuuttaan. Narsisteille on tyypillistä esiintyä vakuuttavasti. He ovat vetovoimaisia seuramiehiä, osaavat liehitellä uraansa edistäviä ihmisiä ja polkevat niitä, jotka eivät alistu itsevaltiuteen.

– Voi vain arvailla ja ihmetellä, mistä sellaisia henkilöitä aina löytyy näiden henkisesti sairaiden johtajien esikunnaksi. Käsitykseni mukaan heitä on useimmiten itsetunnoltaan heikoissa, mutta ehkä muuten hyvin lahjakkaissakin yksilöissä, joiden arvomaailma sallii löyhän moraalin. Asioista voi pitää esimerkiksi päiväkirjaa, jonka turvin epäkohtia voi myöhemmin konkretisoida.  Jos koko organisaation esimies on narsisti ja luonut johtamisjärjestelmän sen mukaan, ainut vaihtoehto taitaa olla ”äänestäminen jaloillaan”, narsismia tutkinut Pasi Niemi arvioi.

Narsistit ovat usein pitkävihaisia ja kostavat niille, jotka kyseenalaistavat heidän kyvykkyytensä. Valitettavasti tämä kaikki kuulostaa niin kovin tutulta.